Täällä sitä nyt ollaan, osastolla raskausmyrkytysepäilyn vuoksi.
Kävin tänään siellä neuvolassa, jossa verenpaineet oli vaan noussut eilisistä. Pissassa oli proteiini selvästi yhdellä plussalla. Päätä ei niinkään särkenyt, enemmänkin jomotteli. Silmät tuntui aroilta ja muutenkin olo oli vähän höntti. Vauvakin oli ollut melko hiljainen.
Onneksi oma terveydenhoitajani otti minut vastaan ja sain vuodattaa hänelle oloni ja huoleni. Kuunneltiin vauvan sydänäänet, jotka olivat hyvät. Sanoi se kuitenkin samaan hengenvetoon, että päivystykseen pitää lähteä, mielellään vielä taxilla. No siitä sitä sitten lähdettiin. Onneksi mies pääsi aikaisemmin töistä pois ja ehti hyvin mukaan.
Sairaalassa pääsin heti käyrälle. Sydänäänikäyrää otettiin pitkä tovi, sillä vauva oli uninen ja käyrässä oli huono vaihtelu. Annoin uuden pissanäytteen ja muutaman putken verta. Verenpaineita mitattiin tiuhaan, ja luvut senkun kohosivat. Eikä ihmekkään, olin aivan paniikissa! Sitten päästiinkiin heti lääkärille. Kohdunsuu oli vielä ilmeisesti melko epäkypsä synnytystä ajatellen. Vauvalla tuntui olevan kaikki hyvin, vaikka ei taaskaan hievahtanutkaan koko ultrauksen aikana, vaikka kuinka taas tökittiin. Sitten lääkäri ilmoitti että osastolle pitää jäädä, ja välissä pitää vielä vaihtaa sairaalaakin. Niimpä saatiin taxikortti kouraan ja lähdettiin toiseen synnytyssairaalaan.
Tänne tultaessa otettiin taas verenpaineita. Itku on ollu tosi herkässä, niin paljon mua pelottaa ja ahdistaa. Mies lähti kotiin käyttämään koiraa lenkillä ja hakemaan mun tavaroita. Sillä välin itkin minkä kerkesin. Aluksi "iloitsin" kun sain olla yksin tässä 4 hengen huoneessa, mutta melkein heti perään sainkin itselleni huonekaverin.
Illan mittaan on otettu verenpaineita ja oon saanu paria eri lääkettä, jotta paineet laskis. Päätä on särkenyt aikalailla, siihen sain paracetamolia. Illan ktg-käyrä näytti jo paremmalta ja on tuo tyyppi nyt liikkunutkin.
Kaikki on siis ihan auki. Jos huomisen pissassa on enemmän proteiinia, niin sit vissiin käynnistetään synnytys, koska noi verenpaineet ei meinaa laskea. Jos taas proteiinia on vähemmän kun tänään, niin sit seuraillaan. Toivon kovasti, että pääsisin kotiin, mutta jos paineet on tätä luokkaa niin ihan turha edes moisesta haaveilla. Itkettää ja pelottaa.
Nyt koitan hetkeksi ummistaa silmät. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, puutuneilla käsillä on hankala osua puhelimen näppäimiin.
Terkuin itkuinen Lilli ja koomainen masun asukki rv 37+2
Voiei ! Jaksamista !
VastaaPoistaKiitos<3
PoistaTsemppiä, toivotaan että paineet tasoittuvat! Minullakin jatkuva huoli seuralaisena, pari viikkoa sitten todettiin rask.hepatoosi ja huoli vauvan voinnista suuri.
VastaaPoistaVauvat ovat kuitenkin jo valmiita, joten kohta saadaan ne syliin!
bertta 37+6
Kiitos tsempistä! Ja mahdottomasti tsemppiä myös sinne. Millaisessa seurannassa oot? Onneksi ollaan jo hyvillä viikoilla<3
PoistaVoi ei :(
VastaaPoistaOnneksi pääsit hoitoon niin että varmasti sinusta ja vauvasta pidetään oikein hyvää huolta. Toivottavasti kaikki menee tästä eteenpäin hyvin!
Onneksi ollaan joo hyvissä käsissä ja tarkassa seurannassa. Toki paljon mieluummin oisin kotona... Toivottavasti täällä tilanne pysyy nyt rauhallisena.
Poista