Ajattelin ikuistaa tänne blogiin "meidän päiviä", elikkäs otan jonkun tavis päivän viikosta ja kirjailen vähän ylös mitä milloinkin tehtiin yms. Näitä on ehkä kiva lukea sitten jälkeen päin, että miten arki on muuttunut vauvan kasvettua.
Tämä on aika tyypillinen ns. kotipäivä, kun ei käydä missään kauppaa kauempana. Koska tämä on normaali arkipäivä, mies käy töissä ja hoitaa enimmäkseen kauppareissut ja eläimien hoidon + koiran ulkoilutuksen. Minä sitten hoidan vauvaa ja kotia.
*********************************************
klo 6 Herätyskello soi "syötä vauva", unisena suljen puhelimen ja alan herättelemään unista, vieressä tuhisevaa tyttöä. Käydään vaipan vaihdolla, samalla lämmitetään maitopullo mukaan. Imetystä makkarissa + lisät pullosta. Ihmeen hyvin vauva simahtaa vielä unille, mamikin jatkaa unia.
klo 8:50 Kitinää kuuluu vierestä, tyttönen alkaa heräillä. Koitan hetken tyynnyttää vauvaa vielä tutilla, mamia väsyttää aivan valtavasti. Tutti ei nyt auta, joten vaipan vaihdolle ja aamupesuille mars. Syötön jälkeen jäädään köllimään vielä sänkyyn. Tyttö nukahtaa mamin kainaloon, itse luen uutiset puhelimesta ja tietysti viimeisimmät blogikuulumiset. Käytän mahdollisuuden hyväksi ja kipaisen vielä pikasuihkuun. Hetkeksi itsekkin ummistan vielä silmäni, viime yönä ei taas paljoa nukuttu.
klo 11:50 Tyttö herää. Temperamenttinen tyttö vaatii heti itkulla ruokaa. Maitoa naussuun, jonka jälkeen tyttö jää ihmettelemään. Höpötellään ja hassutellaan. Laitan tyttösen keinuun, jotta kerkiän kahvin keittämään. Purujen laiton aikana tyttö jo vaatii takaisin syliin. Otan vauvan kantoliinaan ja hetken keinuttelun jälkeen vauva nukahtaa. Nyt alkaa mamin oma-aika; juon aamukahvit, laitan pyykit koneeseen, pesen pullot ja kerkiän jopa päivittämään blogia.
klo 14:30 Kesken unien alkaa kunnon parku. Kiirehdin katsomaan, ilmeistä päätellen vauva puuhaa kakkaa. Taas vaipan vaihdolle, jonka jälkeen höpötellään. Pian kuitenkin iskee nälkä. Syödään, jonka jälkeen pakkaan vauvan vainuihin ja lähdetään käymään kaupassa. Kauppareissun jälkeen tyttönen jatkaa uniaan vielä parvekkeella.
klo 17:50 Vauva heräilee vaunuista, jotka olen jo joku aika sitten tuonut sisälle. Isä on tullut töistä kotiin ja hoitaakin seuraavan syötön ja vauvan viihdytyksen. Tällä aikaa levitän pyykin ja annan koiralle pöperön. Tavoitteena ottaa vielä päikkärit, jotka kuitenkin jää vain haaveeksi. Hetken aikaa vauva viihtyy isin kanssa, mutta sitten alkaa parku, eikä isi saa vauvaa enää rauhoittumaan. Otan vauvan kantoliinaan, johon vauva nukahtaa lähes heti. Mies tekee ruokaa, syödään ja katsellaan telkkaria.
klo 21 Äidille tulee hiki ja tissit vuotavat. Pakko ottaa vauva liinasta pois. Isi käy vaihtamassa yökkärin ja tekee iltapsesut. Ja sitten taas syödään ja syödään ja syödään, imettelen sohvalla. Vauva tankkailee aina iltaisin, torkahtaen aina vain hetkeksi.
klo 23 Siirrytään makkariin jatkamaan syöttöä. Pian kuitenkin tissit on imetty tyhjiksi ja reilu lisämaitoannos vedetty nassuun. Vauvaa ei nukuta, hassutellaan hetki sängyssä ja kuunnellaan tuutulauluja. Jonkin ajan päästä ilmenee väsymyksen merkkejä, koitetaan nukuttaa vauvaa, mutta pian alkaa armoton parku. Ja sitten vauva vain huutaa ja huutaa. Kaikki keinot otetaan taas käyttöön, mikään ei auta, ei edes lohtutissi. Korvia alkaa jo pikkuhiljaa särkemään.
klo 1:30 Hiljaisuus, vihdoin ja viimein! Nyt äkkiä unten maille..
klo 4:00 Puhelimen herätys herättää syöttämään vauvaa, ei ole itse herännyt syötölle. Mietin, jatkaako unia vielä hetken vai herättelisinkö vauvan. Koska en unenpöpperössä muista mihin aikaan vauva oli viimeksi tissillä, päätän herättää tytön. Vauva syö hetkisen ja sitten jatketaan vielä unia.
klo 7:50 Vauva herää jälleen uuteen aamuun hymy kasvoillaan. Tästä alkaa uusi päivä :)
Miltäs kuulosti? Onko teidän päivät samankaltaisia? :)
Terkuin Lilli ja tyttö 2kk
torstai 31. joulukuuta 2015
maanantai 28. joulukuuta 2015
Sairastelua ja turhautumista
No empäs sitten tullutkaan viime neuvolan jälkeen päivittämään kuulumisia, sillä suunnitelmat menivät hieman uusiksi. Kolmen kovan kuumepäivän jälkeen sain vihdoin raahattua miehen lääkäriin ja diagnoosi oli alkava kehukokuume. Mies siirtyi sitten vuodelepoon kolmansien antibioottiensa kanssa ja meikäläinen jäi pyörittämään arkea...
Mutta palataan niihin neuvolakuulumisiin nyt :) elikkäs silloin 6vk:n kohdalla painoa oli tullut 10pv:ssä 130g, eli melkoisen maltillisesti. Silloin mentiin siis vielä osittais imetyksellä. Sain ohjeeksi jatkaa samaan malliin. Kyselin myös niitä vinkkejä itkukohtauksiin ja siihen, että vauva on niin kiinni minussa ettei enää isinkään syliin tahdo rauhoittua. Ohjeeksi sain vähentää liinailua (?) ja jättää vauva huutamaan isällensä minuntuoksuisen paidan kanssa. Voin kertoa, etten kumpaakaan ohjetta ole noudattanut, sillä en usko vauvan huudattamiseen ja en ymmärrä miksi kantoliinan käyttö olisi jollain tapaa haitaksi. Terveydenhoitaja ilmeisesti haki tällä takaa sitä, että vauva ei oppisi rauhoittumaan vaan liinaan, mutta eikös se ole hyvä että on edes joku hätäkeino jolla vauvan saa takuuvarmasti hiljaiseksi...
Olen ollut kyllä äärimmäisen väsynyt, sillä miehestä ei ole ollut mitään apua, ymmärrettävästi. Olen hoitanut yksin vauvan, koiran, kissan ja kodin (pyykkihuollon ja pullojen pesun). Koira on hyppinyt seinille, kun en ole sitä jaksanut nukkumattomien öiden jälkeen juurikaan lenkittää. Onneksi oli joulu ja saatiin minun äidiltäni apua. Hän toi ruokaa ja hoiti vauvaa, että meikä sai hieman nukuttua. Ei sitä ole käsittänyt miten suuri apu miehestä on ollut kun hän on vaihdellut vaippaa ja tuonut pelloja yms. Nyt kun teki kaiken yksin, niin nostan kyllä hattua kaikille yksinhuoltajille, he ovat superihmisiä!
Joulu meni muutoin aika rauhallisesti, vauva sai ihania lahjoja<3 Tosin joulua hieman varjosti vauvan tukkoinen nenä, olin tosi huolissani että vauvakin saa keuhkokuumeen. Tapaninpäivänä sitten huomasin vauvan nenässä vihreää valuvaa räkää ja itkuäänikin oli muuttunut ihan käheäksi. Vauva muutenkin oli jotenkin vaisu. Soitin terveysneuvontaan ja meitä kehoitettiin heti hakeutumaan lääkäriin. Taxilla sitten lähdin illalla yksin vauva kainalossa kohti lastenpäivystystä. Perillä meidät otettiin heti vastaan ja vastaanotossa jo hoitaja kuunteli vauvan keuhkot. Hän päätti, ettei jäädä päivystyksen puolelle, vaan siirsi meidät heti sairaalan puolelle. Saatiin oma huone ja lääkäri tuli tutkimaan tytön heti kun vain turvakaukalosta hänet irti sain. En ole koskaan saanut näin nopeaa palvelua. Päällisin puolin kaikki tuntui kuitenkin olevan kunnossa, hapettui hyvin ja keuhkot kuulostivatkin ihan siisteiltä. Vauvasta otettiin vielä labroja ja imettiin limaa nenästä ja nielusta. Labravastaukset tulivat melko nopeasti ja ne olivat kunnossa. Jokin viruksen aiheuttama nuha, sain ohjeeksi lähinnä hoitaa tukkoista nenää kotikonstein ja seurailla vointia.
Alkuhaastattelussa lääkäri kysyi miten vauva voi neuvolan lääkärintarkistuksessa. Kerroin, ettei meillä mitään sellaista ole ollut, neuvolassa on lääkäripula ja tuo tarkistusaika on meillä vasta 4.2, eli vauvan ollessa 3kk (suositus kun olisi 6-8vk:n iässä). No, lääkäri suoritti samalla tämän tarkistuksen ja totesi tytön hyvävointiseksi. Samalla otettiin paino, joka oli vain 30g enemmän kuin 8päivää sitten neuvolassa. Olin saada sätkyn! Olin syöttänyt vauvaa ihan samalla tapaa kuin aiemminkin, pissaa ja kakkaa oli tullut päivittäin ja vauva oli muutenkin ollut normaali oma itsensä, ellei sitä tapaninpäivää lasketa mukaan. Lääkäri oli melkoisen huolissaan. Kerroin, että vauva puklailee aika paljon ja lääkäri epäilikin refluksia, johon oireet kyllä täsmäsi. Saatiin kontrolli aika heti tällepäivälle lastenlääkärin luo, jolloin oli painokontrolli ja puhuttaisiin refluksitaudista.
Voitte uskoa miten itkin ja syytin itseäni että en ole huomannut vauvani olevan nälässä. Se tunne oli jotain aivan kamalaa! Siinä samassa päätin luopua siitä hemmetin imetyksestä! Koko kaksi kuukautta imetys on ollut haastavaa ja takkuillut, joten nyt luovutan. En vain enää jaksa tätä jatkuvaa huolta, että saako vauva riittävästi tissistä maitoa. Eilinen päivä oli siis aivan tuskaa. Tissit oli kivikovat ja niitä kuumotti ja pakotti. Imetin vauvaa vain sen verran, että pahin pinkeys ja kuumotus helpotti. Tuntui (ja tuntuu kieltämättä yhä) silti pahalta vetää vauvalta kesken kaiken tissi pois suusta, juuri kun toinen on saamassa helpotusta nälkäänsä :(. Olen koittanut kuumaa suihkua, se helpottaa hetkeksi, mutta pian tissit huutaa taas hoosiannaa. Olen koittanut etsiä netistä tietoa imetyksen lopettamisesta, mutta sieltä löytyy ohjeita vain imetyksen lopettamiseen silloin, kun vauva on yli puolivuotias. Ja silloinkin menetelmä on yhden imetyskerran jättö pois kerrallaan. Tämä kun ei nyt meillä toimi, kun meidän vauva näkee mukamas nälkää. Onko kellään siis vinkkejä tai kokemusta imetyksen loepttamisesta näin varhaisessa vaiheessa?
Tänään meillä sitten oli aika lastenlääkärille. En kyennyt nukkumaan viime yönä ollenkaan kun jännitin ja pelkäsin niin valtavasti. Paino oli tänään 230g enemmän kuin toissapäivänä. Siis häh? Lääkäri tutki vauvan ja totesi nuhan olevan väistymässä, korvatkin olivat siistit. Kertoi vauvan olevan kaikin puolin hyvinvoiva ja terhakka tyttö. Epäili siis mittavirhettä. Lääkäri kertoi, että lauantain labroissa oli otettu myös joku refluksista kertova testi, joka oli normaali. Eli kaikki itkut ja huolet olivat siis aiheettomia. Imetyksenkin olin päättänyt heivata, vaikka nyt siihen ei sitten olisikaan periaatteessa tarvetta. Huoh. Kyllä suoraan sanottuna vituttaa. Mitä hemmettiä mä nyt teen tän imetyksen kanssa? Jos eilen olen imettänyt vain vähän + jättänyt imetyskertoja välistä, niin onko tästä enää paluuta? Mua harmittaa nyt ihan kaikki :( Pääasia kuitenkin, että tyttö voi ja kasvaa hyvin..
Tälläistä täällä.
Toivottelen kuitenkin kaikille myöhäiset jouluntoivotukset ja ihanaa uutta vuotta!<3
Terkuin turhautunut Lilli ja tyttönen 7vk ja 3päivää (eli siis kohta kaksi kuukautinen vauva, apua! Mihin tää aika on hurahtanut :O)
Mutta palataan niihin neuvolakuulumisiin nyt :) elikkäs silloin 6vk:n kohdalla painoa oli tullut 10pv:ssä 130g, eli melkoisen maltillisesti. Silloin mentiin siis vielä osittais imetyksellä. Sain ohjeeksi jatkaa samaan malliin. Kyselin myös niitä vinkkejä itkukohtauksiin ja siihen, että vauva on niin kiinni minussa ettei enää isinkään syliin tahdo rauhoittua. Ohjeeksi sain vähentää liinailua (?) ja jättää vauva huutamaan isällensä minuntuoksuisen paidan kanssa. Voin kertoa, etten kumpaakaan ohjetta ole noudattanut, sillä en usko vauvan huudattamiseen ja en ymmärrä miksi kantoliinan käyttö olisi jollain tapaa haitaksi. Terveydenhoitaja ilmeisesti haki tällä takaa sitä, että vauva ei oppisi rauhoittumaan vaan liinaan, mutta eikös se ole hyvä että on edes joku hätäkeino jolla vauvan saa takuuvarmasti hiljaiseksi...
Olen ollut kyllä äärimmäisen väsynyt, sillä miehestä ei ole ollut mitään apua, ymmärrettävästi. Olen hoitanut yksin vauvan, koiran, kissan ja kodin (pyykkihuollon ja pullojen pesun). Koira on hyppinyt seinille, kun en ole sitä jaksanut nukkumattomien öiden jälkeen juurikaan lenkittää. Onneksi oli joulu ja saatiin minun äidiltäni apua. Hän toi ruokaa ja hoiti vauvaa, että meikä sai hieman nukuttua. Ei sitä ole käsittänyt miten suuri apu miehestä on ollut kun hän on vaihdellut vaippaa ja tuonut pelloja yms. Nyt kun teki kaiken yksin, niin nostan kyllä hattua kaikille yksinhuoltajille, he ovat superihmisiä!
Joulu meni muutoin aika rauhallisesti, vauva sai ihania lahjoja<3 Tosin joulua hieman varjosti vauvan tukkoinen nenä, olin tosi huolissani että vauvakin saa keuhkokuumeen. Tapaninpäivänä sitten huomasin vauvan nenässä vihreää valuvaa räkää ja itkuäänikin oli muuttunut ihan käheäksi. Vauva muutenkin oli jotenkin vaisu. Soitin terveysneuvontaan ja meitä kehoitettiin heti hakeutumaan lääkäriin. Taxilla sitten lähdin illalla yksin vauva kainalossa kohti lastenpäivystystä. Perillä meidät otettiin heti vastaan ja vastaanotossa jo hoitaja kuunteli vauvan keuhkot. Hän päätti, ettei jäädä päivystyksen puolelle, vaan siirsi meidät heti sairaalan puolelle. Saatiin oma huone ja lääkäri tuli tutkimaan tytön heti kun vain turvakaukalosta hänet irti sain. En ole koskaan saanut näin nopeaa palvelua. Päällisin puolin kaikki tuntui kuitenkin olevan kunnossa, hapettui hyvin ja keuhkot kuulostivatkin ihan siisteiltä. Vauvasta otettiin vielä labroja ja imettiin limaa nenästä ja nielusta. Labravastaukset tulivat melko nopeasti ja ne olivat kunnossa. Jokin viruksen aiheuttama nuha, sain ohjeeksi lähinnä hoitaa tukkoista nenää kotikonstein ja seurailla vointia.
Alkuhaastattelussa lääkäri kysyi miten vauva voi neuvolan lääkärintarkistuksessa. Kerroin, ettei meillä mitään sellaista ole ollut, neuvolassa on lääkäripula ja tuo tarkistusaika on meillä vasta 4.2, eli vauvan ollessa 3kk (suositus kun olisi 6-8vk:n iässä). No, lääkäri suoritti samalla tämän tarkistuksen ja totesi tytön hyvävointiseksi. Samalla otettiin paino, joka oli vain 30g enemmän kuin 8päivää sitten neuvolassa. Olin saada sätkyn! Olin syöttänyt vauvaa ihan samalla tapaa kuin aiemminkin, pissaa ja kakkaa oli tullut päivittäin ja vauva oli muutenkin ollut normaali oma itsensä, ellei sitä tapaninpäivää lasketa mukaan. Lääkäri oli melkoisen huolissaan. Kerroin, että vauva puklailee aika paljon ja lääkäri epäilikin refluksia, johon oireet kyllä täsmäsi. Saatiin kontrolli aika heti tällepäivälle lastenlääkärin luo, jolloin oli painokontrolli ja puhuttaisiin refluksitaudista.
Voitte uskoa miten itkin ja syytin itseäni että en ole huomannut vauvani olevan nälässä. Se tunne oli jotain aivan kamalaa! Siinä samassa päätin luopua siitä hemmetin imetyksestä! Koko kaksi kuukautta imetys on ollut haastavaa ja takkuillut, joten nyt luovutan. En vain enää jaksa tätä jatkuvaa huolta, että saako vauva riittävästi tissistä maitoa. Eilinen päivä oli siis aivan tuskaa. Tissit oli kivikovat ja niitä kuumotti ja pakotti. Imetin vauvaa vain sen verran, että pahin pinkeys ja kuumotus helpotti. Tuntui (ja tuntuu kieltämättä yhä) silti pahalta vetää vauvalta kesken kaiken tissi pois suusta, juuri kun toinen on saamassa helpotusta nälkäänsä :(. Olen koittanut kuumaa suihkua, se helpottaa hetkeksi, mutta pian tissit huutaa taas hoosiannaa. Olen koittanut etsiä netistä tietoa imetyksen lopettamisesta, mutta sieltä löytyy ohjeita vain imetyksen lopettamiseen silloin, kun vauva on yli puolivuotias. Ja silloinkin menetelmä on yhden imetyskerran jättö pois kerrallaan. Tämä kun ei nyt meillä toimi, kun meidän vauva näkee mukamas nälkää. Onko kellään siis vinkkejä tai kokemusta imetyksen loepttamisesta näin varhaisessa vaiheessa?
Tänään meillä sitten oli aika lastenlääkärille. En kyennyt nukkumaan viime yönä ollenkaan kun jännitin ja pelkäsin niin valtavasti. Paino oli tänään 230g enemmän kuin toissapäivänä. Siis häh? Lääkäri tutki vauvan ja totesi nuhan olevan väistymässä, korvatkin olivat siistit. Kertoi vauvan olevan kaikin puolin hyvinvoiva ja terhakka tyttö. Epäili siis mittavirhettä. Lääkäri kertoi, että lauantain labroissa oli otettu myös joku refluksista kertova testi, joka oli normaali. Eli kaikki itkut ja huolet olivat siis aiheettomia. Imetyksenkin olin päättänyt heivata, vaikka nyt siihen ei sitten olisikaan periaatteessa tarvetta. Huoh. Kyllä suoraan sanottuna vituttaa. Mitä hemmettiä mä nyt teen tän imetyksen kanssa? Jos eilen olen imettänyt vain vähän + jättänyt imetyskertoja välistä, niin onko tästä enää paluuta? Mua harmittaa nyt ihan kaikki :( Pääasia kuitenkin, että tyttö voi ja kasvaa hyvin..
Tälläistä täällä.
Toivottelen kuitenkin kaikille myöhäiset jouluntoivotukset ja ihanaa uutta vuotta!<3
Terkuin turhautunut Lilli ja tyttönen 7vk ja 3päivää (eli siis kohta kaksi kuukautinen vauva, apua! Mihin tää aika on hurahtanut :O)
torstai 17. joulukuuta 2015
Kun vauva itkee...
..Olo on todella avuton. Etenkin öisin.
Meillä yöt on todella vaihtelevia, vaikka pääsääntöisesti koitetaan pitää päivän rytmi samana. Etenkin iltarutiinit toistuu joka päivä suht samaan aikaan, silti toiset yöt ovat aivan kamalia. Huuto alkaa yleensä kuin tyhjästä imetyksen jälkeen, kun tyttö on jo kertaalleen nukahtanut. Sitten siitä huudosta ei tule loppua. Kaikkea ollaan kokeiltu:
Silloin kun tämä ns. "hyvä yö", niin enhän minä osaa rentoutua, kun vain odotan että koska se huuto alkaa. Alan pikkuhiljaa olla aika väsynyt. Päivisinkin on sen verran kitinää, etten päiväunillekkaan osaa rentoutua. Vaunuissa vauva nukkuu hyvin, joten ehkä laitan miehen parin tunnin vaunulenkille viikonloppuna.
Nyt alkoi kitinä, ilmeisesti taas tissin kaipuu :) Huomenna meillä on taas neuvola, koitan viikonloppuna tulla kirjoittelemaan paremmin kuulumisia..
Terkuin, lahopää- Lilli ja tyttönen 6vk
Meillä yöt on todella vaihtelevia, vaikka pääsääntöisesti koitetaan pitää päivän rytmi samana. Etenkin iltarutiinit toistuu joka päivä suht samaan aikaan, silti toiset yöt ovat aivan kamalia. Huuto alkaa yleensä kuin tyhjästä imetyksen jälkeen, kun tyttö on jo kertaalleen nukahtanut. Sitten siitä huudosta ei tule loppua. Kaikkea ollaan kokeiltu:
- tissi
- lisämaito
- vaipan vaihto
- tutti
- äiti heijaa
- isi heijaa
- koliikkikeinu heijaa
- kapalo
- vaunuttelu
- vauvahieronta
- eri asennoissa kantelu
- cuplaton
- kantoliina
- sitteri
Silloin kun tämä ns. "hyvä yö", niin enhän minä osaa rentoutua, kun vain odotan että koska se huuto alkaa. Alan pikkuhiljaa olla aika väsynyt. Päivisinkin on sen verran kitinää, etten päiväunillekkaan osaa rentoutua. Vaunuissa vauva nukkuu hyvin, joten ehkä laitan miehen parin tunnin vaunulenkille viikonloppuna.
Nyt alkoi kitinä, ilmeisesti taas tissin kaipuu :) Huomenna meillä on taas neuvola, koitan viikonloppuna tulla kirjoittelemaan paremmin kuulumisia..
Terkuin, lahopää- Lilli ja tyttönen 6vk
torstai 10. joulukuuta 2015
1kk kuulumiset
Jospa nyt olisi hetki aikaa kirjoitella meidän kuulumisia, ainakin toistaiseksi tyttö nukkuu rauhallisena tässä vieressä.
Yleisesti ottaen meillä menee aika kivasti. Yöt on tosi vaihtelevia, toisinaan huudetaan ja toisinaan nukutaan. Onneksi niitä hyviä öitä sattuu huutoöiden väliin, ei tätä muuten jaksaisi. Itselläni suurin ongelma on nukkuminen, vaikka vauva nukkuisikin. Beibi siis nukkuu meidän vieressä, ja olen kokoajan jollain tavalla "hälytysvalmiudessa" jos itku sattuisi alkamaan. Miehen on käytävä töissä, ja siksi koitan reagoida yöllisiin parkuihin mahdollisimman pikaisesti. En osaa laisinkaan rentoutua nukkumaan, kun koskaan ei tiedä että milloin se huuto alkaa. Nyt kun väsymys alkaa selkeästi painaa, niin mies on ottanut vauvan illalla vaunulenkille ja asioille mukaansa, jotta mami saa rauhassa ottaa päikkärit.
Vauva on muutoin kyllä perus tyytyväinen tyttö. Nyt jo hereillä ollessa jaksaa seurustella ja katsella leluja ja maailman touhuja. Enää ei siis syöttöjen jälkeen aina nukahdeta, vaan jäädään ihmettelemään. Syöttöjen osalta meillä mennään yhä osittais imetyksellä (ARGH!). Toisinaan maitoa riittää hyvin ja vauva jää tyytyväiseksi, ja toisinaan vauva herää heti kohta imetyksen jälkeen huutamaan nälkää, silloin ollaan annettu lisiä. Ärsyttää vieläkin venkslata sen rintakumin kanssa ja sitten on vielä tämä pulloshow sen päälle. Mutta, näillä mennään.
Tiistaina meillä taas jälleen neuvola-aika. Vauvan paino oli noussut kuudessa päivässä 130g, eli paino oli nyt 3260g. Pituutta oli tullut puolisen senttiä lisää. Vauva kasvaa alakäyrällä, mutta kuitenkin käyrän mukaisesti. Pissaa ja kakkaa tulee ja neiti on virkeä ja jäntevä. Mutta vieläkään terveydenhoitaja ei ollut täysin luottavainen, vaan varattiin jälleen viikon päähän uusi punnitusaika. Siis miten usein muut käy vauvan kanssa neuvolassa?
Vauva on todellinen sylilapsi. Ei juurikaan viihdy yksin missään. Niimpä hätäpäissäni ostin käytettynä Hug a bub kantoliinan, ja olen ollut kyllä tosi tyytyväinen. Vauva viihtyy yleensä liinassa hyvin ja mami saa kädet vapaaksi. Olen opetellut vasta yhden sidonnan (kietaisuristi 2), jonka opin videon avulla muutaman harjoittelukerran jälkeen. Oli siis hyvä ostos, voin suositella! :)
Tänään on minun ja mieheni vuosipäivä. Ollaan oltu yhdessä 5 vuotta<3 Tarkoitus oli alunperin lähteä kahdestaan lähiravintolaan syömään ja jättää tyttö hoitoon, mutta koska tyttö ei enää rauhoitu juurikaan muiden syliin, ei sydämeni anna jättää toista tänne huutamaan :/ Niimpä siis ollaan ihan kotosalla tai otetaan tyty mukaan ja lähdetään kaikki kimpassa pikaisesti syömään.
Nyt alan hieman laittautumaan ja sitten lähdetään tytyn kanssa asioille :)
Terkuin, Lilli ja tyty 1kk ja 6päivää
Yleisesti ottaen meillä menee aika kivasti. Yöt on tosi vaihtelevia, toisinaan huudetaan ja toisinaan nukutaan. Onneksi niitä hyviä öitä sattuu huutoöiden väliin, ei tätä muuten jaksaisi. Itselläni suurin ongelma on nukkuminen, vaikka vauva nukkuisikin. Beibi siis nukkuu meidän vieressä, ja olen kokoajan jollain tavalla "hälytysvalmiudessa" jos itku sattuisi alkamaan. Miehen on käytävä töissä, ja siksi koitan reagoida yöllisiin parkuihin mahdollisimman pikaisesti. En osaa laisinkaan rentoutua nukkumaan, kun koskaan ei tiedä että milloin se huuto alkaa. Nyt kun väsymys alkaa selkeästi painaa, niin mies on ottanut vauvan illalla vaunulenkille ja asioille mukaansa, jotta mami saa rauhassa ottaa päikkärit.
Vauva on muutoin kyllä perus tyytyväinen tyttö. Nyt jo hereillä ollessa jaksaa seurustella ja katsella leluja ja maailman touhuja. Enää ei siis syöttöjen jälkeen aina nukahdeta, vaan jäädään ihmettelemään. Syöttöjen osalta meillä mennään yhä osittais imetyksellä (ARGH!). Toisinaan maitoa riittää hyvin ja vauva jää tyytyväiseksi, ja toisinaan vauva herää heti kohta imetyksen jälkeen huutamaan nälkää, silloin ollaan annettu lisiä. Ärsyttää vieläkin venkslata sen rintakumin kanssa ja sitten on vielä tämä pulloshow sen päälle. Mutta, näillä mennään.
Tiistaina meillä taas jälleen neuvola-aika. Vauvan paino oli noussut kuudessa päivässä 130g, eli paino oli nyt 3260g. Pituutta oli tullut puolisen senttiä lisää. Vauva kasvaa alakäyrällä, mutta kuitenkin käyrän mukaisesti. Pissaa ja kakkaa tulee ja neiti on virkeä ja jäntevä. Mutta vieläkään terveydenhoitaja ei ollut täysin luottavainen, vaan varattiin jälleen viikon päähän uusi punnitusaika. Siis miten usein muut käy vauvan kanssa neuvolassa?
Vauva on todellinen sylilapsi. Ei juurikaan viihdy yksin missään. Niimpä hätäpäissäni ostin käytettynä Hug a bub kantoliinan, ja olen ollut kyllä tosi tyytyväinen. Vauva viihtyy yleensä liinassa hyvin ja mami saa kädet vapaaksi. Olen opetellut vasta yhden sidonnan (kietaisuristi 2), jonka opin videon avulla muutaman harjoittelukerran jälkeen. Oli siis hyvä ostos, voin suositella! :)
Tänään on minun ja mieheni vuosipäivä. Ollaan oltu yhdessä 5 vuotta<3 Tarkoitus oli alunperin lähteä kahdestaan lähiravintolaan syömään ja jättää tyttö hoitoon, mutta koska tyttö ei enää rauhoitu juurikaan muiden syliin, ei sydämeni anna jättää toista tänne huutamaan :/ Niimpä siis ollaan ihan kotosalla tai otetaan tyty mukaan ja lähdetään kaikki kimpassa pikaisesti syömään.
Nyt alan hieman laittautumaan ja sitten lähdetään tytyn kanssa asioille :)
Terkuin, Lilli ja tyty 1kk ja 6päivää
maanantai 7. joulukuuta 2015
Vauvantuoksuinen arki
..Siinä blogin uusi nimi :)
Nimittäin, sitähän meidän uusi arki on, vauvantuoksuista. Nykyinen arki on ihanaa, onnellista, rauhallista, pelottavaa, väsynyttä, epätoivoista ja niin normaalia. Arjessa meillä tuoksuu pissa- ja kakkavaipat sekä maitopuklut. Aaah, miten ihanaa! Minä en mikään pullantuoksuinen äiti taida olla.
Voisin perustaa kokonaan uuden blogin aiheesta imetys :D Niin paljon ollaan sen kanssa töitä tehty. Miksei kukaan kertonut, miten hankalaa imetys voi olla! Tästä en aio imetysblogia tehdä, mutta toki tänne varmaan vielä imetyslätinää postailen... En tosissaan tiedä mihin suuntaan tämä blogi on menossa, aika näyttää :)
Huomenna meillä on taas neuvola, jännittää mihin suuntaan paino on taas kehittynyt. Voisin kirjoitella sitten neuvolan jälkeen paremmin meidän kuulumisia. Nyt päässä ei liiku juuri mitään, viime yön unisaldo on 4 tuntia. Sylissä makoilee kulmat kurtussa tuttia imevä tyttö, täytynee vaihtaa tissi suuhun.
Ihanaa Joulun odotusta kaikille<3
Terkuin, Lilli ja typy 1kk ja 3pv
Nimittäin, sitähän meidän uusi arki on, vauvantuoksuista. Nykyinen arki on ihanaa, onnellista, rauhallista, pelottavaa, väsynyttä, epätoivoista ja niin normaalia. Arjessa meillä tuoksuu pissa- ja kakkavaipat sekä maitopuklut. Aaah, miten ihanaa! Minä en mikään pullantuoksuinen äiti taida olla.
Voisin perustaa kokonaan uuden blogin aiheesta imetys :D Niin paljon ollaan sen kanssa töitä tehty. Miksei kukaan kertonut, miten hankalaa imetys voi olla! Tästä en aio imetysblogia tehdä, mutta toki tänne varmaan vielä imetyslätinää postailen... En tosissaan tiedä mihin suuntaan tämä blogi on menossa, aika näyttää :)
Huomenna meillä on taas neuvola, jännittää mihin suuntaan paino on taas kehittynyt. Voisin kirjoitella sitten neuvolan jälkeen paremmin meidän kuulumisia. Nyt päässä ei liiku juuri mitään, viime yön unisaldo on 4 tuntia. Sylissä makoilee kulmat kurtussa tuttia imevä tyttö, täytynee vaihtaa tissi suuhun.
Ihanaa Joulun odotusta kaikille<3
Terkuin, Lilli ja typy 1kk ja 3pv
tiistai 1. joulukuuta 2015
Terveiset kotoota
Täällä ollaan taasen! Voi että mulla on ikävä sitä, että voin ajan kanssa kirjoittaa blogia ja olla täällä aktiivinen. Mutta, nautin myös valtavasti tätä nykyhetkestä muuten.. Raskausaikana tosiaan ihmettelin aina, että miten nää mammat ei pikkuvauvan kanssa kerkeä kirjoittaa blogia, mutta nyt ymmärrän täysin. Tai ainakin meidän vauvan kanssa aikaa koneen avaamiselle ei juurikaan ole.. Tästä mukulasta on tullut melkoinen sylivauva! Viihtyy yksinään enää vain pieniä hetkiä. Tuntuu, että unestakin tuo tyttö herää kesken kaiken jos siirryn toiseen huoneeseen tekemään kotihommia. Nytkin kirjoitan tätä vauva sylissä, hieman haastavaa :D Tämän vuoksi seuraava hankintamme taitaakin olla kantoliina! Tähän aiheeseen pitää perehtyä vielä paremmin, mutta ilmeisesti trikoinen, pitkä liina olisi näin pienen kanssa paras.. Olenkohan ihan hakoteillä?
Muutoin meidän arki on lähtenyt rullaamaan paremmin. Käytiin viime viikolla siellä sairaalassa näyttämässä kielijännettä, jonka lääkäri totesi hyväksi, eikä toimenpiteisiin tarvinnut ryhtyä. Paino oli myös noussut neuvolan punnituksesta hienosti, joten lääkäri kehoitti vain jatkamaan samaan malliin. Tämän jälkeen olenkin sitten lähinnä vain imettänyt ja imettänyt ja vähän antanut lisiä. Neuvolantädin piti soittaa viime torstaina, jotta oltaisiin sovittu uudesta punnituksesta, vaan eipä ole vieläkään soittanut. Olen jättänyt hänelle soittopyyntöjä, mutta yhä ootellaan. Vähän on kyllä mennyt luotto koko naiseen..
Iltaitkuisuus on lähes täysin loppunut. En tiedä mikä siihen nyt sitten auttoi, vai auttoiko vain aika. Ainakin ollaan nyt koitettu pitää iltarutiineista kiinni. Iltaisin vauva on usein hereillä ja virkeänä seurustelee. Yökkäri laitetaan suht samoihin aikoihin päälle ja sitten sänkyyn ja tissille, johon tyttönen nukahtaakin ja nukkuu seuraavaan syöttöön asti. Päivisin pidän vielä 3 tunnin syöttöväleistä kiinni, nyt kun en tiedä miten paino on kehittynyt. Yön syöttöväliä pidensin 4 tuntiin, joka on auttanut aivan valtavasti. Me saadaan nukkua se reilu 3 tuntia putkeen ja usein vauva herää itse n. 3,5tunnin päästä itse syömään ja on silloin paljon tehokkaampi rinnalla. Mieskin on jaksanut ihmeen hyvin töissä näillä unilla :)
Nautin arjesta vauvan kanssa aivan valtavasti :) Ollaan lähdetty liikkeelle ja ihmisten ilmoille. Käydään päivittäin vaunulenkillä (sään salliessa) ja yleensä kaupassa. Ollaan myös käyty kaupungilla ihailemassa joulukatua, joten julkiset kulkuneuvotkin on tulleet jo tutuiksi. Ihmeen helppoa on ollut vaunujen kanssa liikkua, vaikka lähteminen viekin aina oman aikansa. Mulla leviäisi pää, jos oltaisiin vaan kotona.. Meillä on käynyt myös sukulaisia ihailemassa vauvaa, ja paljon vauva on saanutkin lahjoja :)
Meillä käytetään yhä 50cm vaatteita, joista osa on vielä reiluja. Ootteko huomannut, että miten vaikea on löytää tämän kokoisia vaatteita? Olen kiertänyt kaikki liikkeet, jotka näin pieniä myy, ja suurimmassa osassa tuotteet ovat olleet loppu. Selitys on ollut, että 50-koon vaatteita tulee aina yksi per vaate :O Aika omituista.. Netistä tilaamalla saa paljon paremmin.
Olen nyt kirjoittanut tätä postausta yli tunnin ajan :D Nyt vauva imee tissiä ja kirjoitan yhdellä kädellä, joten on ehkä aika lopettaa :) Koitan kuumeisesti keksiä blogille uutta nimeä. Ehdotuksia/vinkkejä? :)
Terkuin, onnellinen äiti ja tyttö 3viikkoa ja 4päivää
Muutoin meidän arki on lähtenyt rullaamaan paremmin. Käytiin viime viikolla siellä sairaalassa näyttämässä kielijännettä, jonka lääkäri totesi hyväksi, eikä toimenpiteisiin tarvinnut ryhtyä. Paino oli myös noussut neuvolan punnituksesta hienosti, joten lääkäri kehoitti vain jatkamaan samaan malliin. Tämän jälkeen olenkin sitten lähinnä vain imettänyt ja imettänyt ja vähän antanut lisiä. Neuvolantädin piti soittaa viime torstaina, jotta oltaisiin sovittu uudesta punnituksesta, vaan eipä ole vieläkään soittanut. Olen jättänyt hänelle soittopyyntöjä, mutta yhä ootellaan. Vähän on kyllä mennyt luotto koko naiseen..
Iltaitkuisuus on lähes täysin loppunut. En tiedä mikä siihen nyt sitten auttoi, vai auttoiko vain aika. Ainakin ollaan nyt koitettu pitää iltarutiineista kiinni. Iltaisin vauva on usein hereillä ja virkeänä seurustelee. Yökkäri laitetaan suht samoihin aikoihin päälle ja sitten sänkyyn ja tissille, johon tyttönen nukahtaakin ja nukkuu seuraavaan syöttöön asti. Päivisin pidän vielä 3 tunnin syöttöväleistä kiinni, nyt kun en tiedä miten paino on kehittynyt. Yön syöttöväliä pidensin 4 tuntiin, joka on auttanut aivan valtavasti. Me saadaan nukkua se reilu 3 tuntia putkeen ja usein vauva herää itse n. 3,5tunnin päästä itse syömään ja on silloin paljon tehokkaampi rinnalla. Mieskin on jaksanut ihmeen hyvin töissä näillä unilla :)
Nautin arjesta vauvan kanssa aivan valtavasti :) Ollaan lähdetty liikkeelle ja ihmisten ilmoille. Käydään päivittäin vaunulenkillä (sään salliessa) ja yleensä kaupassa. Ollaan myös käyty kaupungilla ihailemassa joulukatua, joten julkiset kulkuneuvotkin on tulleet jo tutuiksi. Ihmeen helppoa on ollut vaunujen kanssa liikkua, vaikka lähteminen viekin aina oman aikansa. Mulla leviäisi pää, jos oltaisiin vaan kotona.. Meillä on käynyt myös sukulaisia ihailemassa vauvaa, ja paljon vauva on saanutkin lahjoja :)
Meillä käytetään yhä 50cm vaatteita, joista osa on vielä reiluja. Ootteko huomannut, että miten vaikea on löytää tämän kokoisia vaatteita? Olen kiertänyt kaikki liikkeet, jotka näin pieniä myy, ja suurimmassa osassa tuotteet ovat olleet loppu. Selitys on ollut, että 50-koon vaatteita tulee aina yksi per vaate :O Aika omituista.. Netistä tilaamalla saa paljon paremmin.
Olen nyt kirjoittanut tätä postausta yli tunnin ajan :D Nyt vauva imee tissiä ja kirjoitan yhdellä kädellä, joten on ehkä aika lopettaa :) Koitan kuumeisesti keksiä blogille uutta nimeä. Ehdotuksia/vinkkejä? :)
Terkuin, onnellinen äiti ja tyttö 3viikkoa ja 4päivää
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)