Päätöksiä päätöksiä

Tuntuu haikealta kirjoitella tulevaisuudesta, sillä meille se käytännössä tarkoittaa jo syksyä, enkä haluaisi kesän olevan vielä ohi! Enää ei voi elää niin päivä kerrallaan -asenteella kuin ennen ja näin ollen mekin ollaan jouduttu istumaan alas ja kohtaamaan ne tulevaisuuden möröt. Paljon isoja päätöksiä oli tehtävänä ja nyt on helpompi hengittää kun vähän tietää mitä syksy tuo tullessaan.

Ensinnäkin, me vihdoin ja viimein löydettiin meidän perheelle ihana koti<3 Pitkään ollaan jo etitty, ja vaikka tämä kyseinen asunto ei ole ihan unelmieni täyttymys, niin se on just nyt paras meidän perhettä ajatellen. Muutetaan paritaloon, jossa on kiva oma terassi ja paljon (vähän ehkä liiankin paljon) metsää ympärillä. Eli ihana rauhallinen paikka Ennille kasvaa ja riittävästi neliöitä meidän perheelle vaikka pidemmäksikin aikaa. Stressasin älyttömästi miten meidän laina-asioiden käy ja talouden ylipäätään kun vanhempainraha loppuu, mutta tähänkin keksittiin ratkaisu. 

Elikkäs, tämä äiti kävi viime viikolla työhaastattelussa ja sain itselleni aika kivan kuuloisen osa-aika työn. IIIK! Eli syksyyn osuu just kaikki isot muutokset: muutto ja uuden työn aloitus. Mutta ei auta. Jännittää, että miten me saadaan arki rullaamaan ja jääkö meille yhtään parisuhdeaikaa yms. Tehdään miehen kanssa sitten molemmat vuorotyötä, ja koitetaan suunnitella työt siten, että aina toinen hoitaa Enniä. Mikäli työt osuu päällekkäin, niin sitten hyväksikäytetään mummia (joka on innoissaan hoitamassa aina Enniä). Kauheasti en haluaisi mummia vaivata, sillä hän on jo oman lastenhoitourakkansa hoitanut ja nyt hän on ansainnut omaa aikaa. Mutta hyvä tietää, että apuja on saatavissa.

Enni on siis kotona hoidossa niin pitkään kuin mahdollista. Kuitenkin anoin kotihoidontukea vain maaliskuulle asti, jonka jälkeen mies pitäisi isäkuukauden ja Enni menisi sitten huhtikuussa hoitoon, kun ikää olisi 1v 5kk. Toki jos talous antaa periksi ja arki ei tunnu liian hektiseltä niin sitten jatkan hoitovapaata :)

Nyt sitten alkaa pikkuhiljaa muuttohässäkät. Muutetaan syyskuun alussa, joten hyvin on aikaa suunnitella ja organisoida asioita. Pakkaamisesta tuskin tulee suurta nautintoa kun apuna häärää vilkas hurjapää, joten on syytä aloittaa ajoissa. Nyt ollaan toki jo jouduttu raivaamaan tv- tasolta tavarat pois, sillä pikkuneidin sormet yltää yllättävän pitkälle!

Myös digiboksi saa päivittäin kyytiä!

Tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa :) Koitan palata tänne taas mahdollisimman pian, kunhan tämä meidän sairastelukierre katkeaa (nyt vuorossa on isi)..

Terkuin, Lilli ja Enni 8,5kk

Kupsut, kuhmut ja kuume

Siinäpä meidän tämä viikko kiteytettynä.

Meillä treenataan nousemista koko ajan ja aivan kaikkea vasten, joten ihme olisi jos kupsahduksilta ja kuhmuilta vältyttäisiin. Eikä siinä mitään, mutta tuntuuhan se pahalta katsoa kun pää osuu milloin mihinkin. Enkä nyt voi olla koko ajan pehmustamassa jokaista laskua. Enkä usko että niin on tarkoitus tehdäkkään, eihän lapsi muuten opi rajojansa. Itkuiltakaan ei meillä ole siis vältytty. Enni tuntuu olevan hyvin herkkä lapsi, ja lähes jokaista kupsahdusta itketään. Vaikka sanotaan aina että "ei sattunut", eikä jäädä kauhistelemaan kun pyykinkuivausteline kaatuu jo kolmatta kertaa päivän aikana päälle, niin itkukohtaus on jo valmiina alkamaan. Ja siihenhän ei tietenkään auta muu kuin äidin syli.

Tutuksi ovat tulleet myös vertavuotavat haavat. Ensin Enni kolautti silmäkulmansa keittiön laatikkoon ja seuraavana päivänä ylösnousuharjoitusten yhteydessä lelu osui suuhun, ja taas meni muutama asukokonaisuus pyykkiin. Äidin sydän on ollut siis sykkyrällä koko viikon. Koitan vahtia tuota vauhtihirmua koko ajan, mutta kotitöitäkin on välillä tehtävä. Pelkään, milloin jotain pahempaa tapahtuu :/

Viikon kruunasikin sitten tänään alkanut kuume. Meillä ei ole flunssanoireita tai muuta sellaista, joten kuumeen syy on vielä mysteeri (epäilen vauvarokkoa). Meillä ollaan nyt siis virallisesti sairaana ensimmäistä kertaa. Ihmeen hyvin ollaan tähän asti pärjätty, vaikka isällä on ollut keuhkokuume kolmesti, äidillä angiina kahdesti sekä vatsatauti. Nyt se kuumetauti sitten jostain iski :( On niin käsittämättömän avuton olo, kun näkee miten pienellä on paha olla. Ruoka ei maistu, leluilla ei jaksa kunnolla leikkiä ja väsyttää koko ajan. Onneksi äidin syli ja paracetamoli auttaa tähänkin vaivaan, ainakin toistaiseksi.

Lelulaatikko jaksetaan tyhjentää, oli kunto mikä hyvänsä :) 

Mutta noin yleisesti meille kuuluu oikein hyvää. Käytiin viiime viikolla 8kk neuvolassa sekä neuvolalääkärillä. Enni oli kasvanut hienosti: paino oli 7660g (sp 2790g) ja pituutta 68cm (46cm). Neuvolan järjestelmä jopa antoi jonkun huomautuksen, että pituuskasvu on ollut liian hurjaa. Mutta neuvolantädin mukaan syytä huoleen ei ole, tyttö kun on muutoin täysin sopusuhtainen. Motorinen kehitys on edistynyt hyvin ja kielellinenkin kehitys edistyy omaa vauhtiaan. Kaikki siis just niin kun pitää. Seuraava neuvola onkin sitten vasta vuoden iässä, aika hurjaa :)

Vanhempainvapaa tekee uhkaavasti myös loppuaan, mikä saa tämän äidin menettämään yöunet. Meidän tulevaisuus ja etenkin syksy on vielä aivan auki. Voisiko joku kertoa miksi esim päivähoitoa pitää hakea 4kk aikaisemmin :O Me ei edes tiedetä vielä varmaksi, missä syksyllä asutaan, niin miten mitään hoitopaikkaa voisi edes hakea. No, hoitoon meidän mukula ei ole vielä syksyllä menossa, se on päätetty, mutta kaikki muu onkin sitten epäselvää. Toivottavasti pian saadaan päätöksiä tehtyä, voi sitten rauhallisin mielin ottaa syksyn vastaan.

Ollaanko teillä muilla pysytty terveinä? Ja millaisia suunnitelmia teillä on vanhempainvapaan jälkeen?

Terkuin, Lilli ja Enni 8kk

Menopelinä Cybex Balios M

Tässä pieni kurkistus meidän uuteen kulkupeliin.  Ostettiin nämä Cybexin Balios M rattaat meidän Brio smile yhdistelmien tilalle. Brioissa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta meillä meni hermot niihin ilmakumirenkaisiin. Voi olla että meillä oli vaan huonoa tuuria, mutta aika usein joku rengas puhkesi ja jouduttiin muutenkin pumppailemaan niitä ihan liian usein. Joten tavoitteena oli hankkia kestävät rattaat, joissa kuitenkin on tyylikäs ulkonäkö ja iso tavarakori. Salaa haaveilen bugaboon buffaloista, mutta niitä en nyt enää (ainakaan tälle lapselle) viitsi ostaa, joten edullisempi vaihtoehto oli löydettävä. Toivoin myös istuimen olevan kuppimallinen, sillä se on ergonomisempi ja parempi lapsen selälle.

Otettiin nämä käyttöön muistaakseni reilun 5kk:n iässä, koska Enni ei malttanut enää olla vaunukopassa. Silloin maa oli melko sula, kuten kuvasta näkyy, eli meillä ei ole kokemusta talviolosuhteista. Aloitettiin ulkoilut siten, että selkänoja on alimmalla mahdollisella korkeudella. Pieni etukeno kuitenkin mahdollisti Ennille mukavammat maisemat ja matkanteko sujui ilman huutokonserttia :)

Listaan tähän vähän plussia ja miinuksia, jos joku näitä rattaita miettii ja toivoo kokemuksia..

Plussat:

+ kevyet ja ketterät (kääntyvät, lukittavat etupyörät)
+ todella helppo kasata ja mahtuu pieneen tilaan
+ kapeat, mutta tilavat rattaat, mahtuu hyvin julkisilla kulkuväleillä liikkumaan
+ iso tavarakori
+ kuppi-istuin ja hyvät valjaat
+ iso suojaava kuomu (kuvassa kuomu ei ole täysin auki)
+ helppo aisankorkeuden säätö
+ tyylikäs ulkonäkö

Miinuksia:

- selkänojan säätö hieman tönkkö
- istuin osa on melko kapoisen oloinen, etenkin jos käyttää istuinpehmustetta (en tiedä miten isomman lapsen kanssa toimii)
- pyörien kovuus aiheuttaa epätasaisella pinnalla kolinaa, meitä tämä ei ole haitannut, eikä siihen kiinnitä edes huomiota (enemmänkin ehkä cityrattaat)
- sadesuoja ei tule mukana, eikä näihin sopivaa saanut suomesta, joten se piti tilata muualta

Muuta miinuksia ei miehen kanssa tällä muutaman kuukauden kokemuksella keksitty. Mielestäni kaikin puolin hyvät rattaat, voin suositella. Jos jollakin on kokemuksia näistä talviolosuhteilla niin kertokaa ihmeessä :)

Mukavia kesärullailuja!

Terkuin, Lilli ja Enni 8kk