Raskausviikkoja on tänään 19+5, mutta tyyppi vastasi viikkoja 19+1. Kätilö joka suoritti ultran, oli mukava ja hyvin perusteellinen. Hän selitti kokoajan mitä ruudussa näkyi ja kertoilikin mittojen olevan normaaleja. Mitään poikkeavaa ei löytynyt, ja kaikki elimet tuli käytyä hyvin läpi. Eli hyvältä näyttää :) Painoarviokin sanottiin, mutta se meni vähän ohi, oisko voinu olla jotain 360g(?!).
Tyyppi liikkui vilkkaasti ja nyrkkeili siellä sen minkä kerkesi. Näimme kun sormi meni suuhun ja kun hän nieleskeli lapsivettä. Kyllähän se liikutti. Tuntui, että rakastuin tuohon tyyppiin ihan täysillä<3
 |
| Prinssi vai prinsessa? |
Sitten muita raskauskuulumisia.
Viime viikolla tein sen vuorokauden mittaisen verensokeriseurannan. Eli mittasin aamupaaston, sekä aina ennen ateriaa ja aina tunti aterian jälkeen. Kaikki mittaustulokset olivat selkeästi alle viiterajojen, eli hyviä! Söin normaalia ruokaa, en juurikaan hiilareita laskenut, mutta kiinnitin kyllä ruokailuväleihin huomiota ja söin todella säännöllisesti. Nyt kun verensokereita ei ole tarvinnut mitata, olen hieman lipsunut, ja toisinaan ruokailujen välit ovat pidentyneet, enkä ole ehtinyt syödä kuin yhden lämpimän ruuan päivässä :( Viikonloppuna söin myös jätskiä ja tänään karkkia :(( heti tuli huono omatunto!
Verenpaineita kävin myös tänään neuvolassa mittaamassa, ja nekin oli hyviä: 112/80 ja 111/82.
Vauvan liikkeitä en vielä tietääkseni tunne. Jotain pientä kuplintaa on ehkä tuntunut ajoittain, mutta varma en voi olla, niin hentoisia ovat tuntemukset olleet. Istukka on takaseinämässä, joten sekään ei ole potkuja vaimentamassa. Kätilö ohjeisti, että jos liikkeitä ei tunnu kunnolla 22 viikkoon mennessä, tulee ottaa yhteys neuvolaan. Toivottavasti pian alkaa tuntumaan!
Nyt sitten vaan aleihin shoppailemaan vauvajuttuja :) onko muut tehneet hyviä ale-löytöjä?
Voih, mä en oo ees ajatellut, että pikkuinen ei välttämättä suostu näyttämään strategisia paikkojaan ultrassa. Olen koko ajan vaan odottanut, että kahden viikon kuluttua saan vihdoin tietää ovatko aavistukseni osuneet oikeaan, kun en osaa yhtään ajatella, että meille voisi tulla tyttö. On niin vahva fiilis pojasta ja esikoiselle koko ajan puhunkin pikkuveljestä ja mies yrittää aina väliin, että voihan se olla siskokin.
VastaaPoistaNo jos sitä sukupuolta ei näy, niin varmaan sitten ostan aina jos jotain vastustamatonta tyttömäistä tulee vastaan jossain edullisesti. Pojalle meillä on jo kaikki. Siinä mielessä olisikin niin helppoa, jos tulokas olisi poika.
Meillä mies odotti yhtä kuumeisesti, että saadaan tietää sukupuoli. Mietittiin jo yksityistäkin ultraa, mutta voi olla että rahat menisi siellä vaan hukkaan kun ei sen tyypin asennosta osaa sanoa. Toivottavasti teille sukupuoli selviää! :) Helpompi sitten esikoisenkin valmistautua uuteen rooliin isoveljenä.
VastaaPoistaMun on kans vaikea kääntää ajatuksia tyttövaihteelle, niin varma olin pojasta :) kaikki ns.neutraalit vaatteet, mitä tänään ostin sopisi paremmin pojalle. Hirmu hankalaa! Kai munkin tarttee varuilta ostaa varastoon jotain yltiötyttömäistä :)