Lopullisesti ulos kaapista?

Raskaus on ihana asia, mutta miksi ihmeessä peittelen ja salaan sitä niin mahdottomasti. Keskenmenoriski on jo huomattavasti pienentynyt ja jostain luin että tässä vaiheessa on 90%:n todennäköisyys että vauva syntyy kutakuinkin oikeaan aikaan. Toki siihen maagiseen 24.raskausviikkoon on vielä aikaa. Vasta sen jälkeen aletaan tekemään toimenpiteitä, jos vauva lähtisikin syntymään. Silti mua jännittää kauheesti kertoa tästä...

Niinkuin oon jo aikaisemminkin sanonut, niin mies on jo lörpötellyt tästä kaikille jo kuukausia sitten :) Itse olen taas paljon varovaisempi. Olen kertonut lähimmille ystäville ja siskolleni sekä lähimmille työkavereille ja pomolle. Isälle en ole saanut kerrottua, sillä hänellä on toisiaan niin negatiivinen asenne kaikkeen, että en halua hänen pilaavaan odotustani (edes hetkellisesti). Toki, en voi tietää miten hän uutiseen reagoi, mutta kun ei muutenkaan olla nyt oltu yhteyksissä, niin hassua olisi tehdä tästä jokin suuri numero ja ilmoitusluontoinen asia.

Nyt olen viimepäivien aikana kuitenkin joutunut tulemaan pakon edessä ulos kaapista. Olen joutunut kertomaan töissä muutamallekkin, sillä olen joutunut kieltäytymään uusista projekteista. Töissä en jotenkaan kauheasti haluisi tätä asiaa mainostelle, sillä naisvaltaisella alalla spekulointi ja juoruilu on osa arkipäivää. Ajattelin kaikessa hiljaisuudessa vain jäädä loppusyksystä äitiyslomalle. Nyt kuitenkin ihmiset ovat jo huomautelleet (hyvässä mielessä) kasvaneesta masusta. Pomokin jo kysyi, saako asian "julkistaa", sillä kohta tätä on vaikea enää peitellä. No, en antanut lupaa.

Enkä mä tätä masua nyt tietentahtoen enää peittele, jos joku huomaa mun olevan raskaana niin saa huomata. En peittele kasvavaa masua häpeän vuoksi, olen siitä erittäin ylpeä ja tykkään tuosta masuasukista valtavasti. En vain halua tehdä tästä isoa numeroa, koska koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.

Mutta miksi ihmeessä joillekkin kavereille on niin vaikea kertoa. Eräänkin kanssa olen lähes päivittäin tekemisissä, mutta hänen asenteensa lapsia kohtaan on aika kylmä, joten en vain ole saanut kerrottua. Luulen hänen huomanneen asian, mutta ei hänkään ole ottanut asiaa puheeksi. Toki hankalaahan se hänen onkin kysyä :D Ajattelin kerätä rohkeuteni ja kertoa esim viikonlopun aikana, ihan silleen ohimennen sivulauseessa :)

Tänään on sikäli ihana päivä, että mulla alkaa kesäloma :) harmi vaan, ettei oo kauheen kesäinen ilma..  mutta hei, ihanaa juhannusta kaikille<3

T. Lomailija ja kanssalomailija rv 18+1