Vuosi sitten olin vauvakuumeinen höyrypää, joka suunnitteli muuttoa. Sitten tuli ne kaksi viivaa, ja alkoi odotus, ja nyt yhtäkkiä olenkin pian kolmikuisen vauvan äiti. Siis apua! Ihana, että olen saanut taltioitua tänne fiiliksiä ja ajatuksia, lähinnä muistoksi itselleni. Jos joku näistä minun söpötyksistä saa apua tai vertaistukea, niin blogi on täyttänyt tehtävänsä :)
Sitten muihin kuulumisiin :)
Syy blogihiljaisuuteen johtuu siitä, että meille on muuttanut virallisesti känkkäränkkä. Tämä siis alkoi rotavirus-rokotteen jälkeen. Nyt todella tiedän millaista huutoa syntyy vatsakivuista. Rokotepäivänä tyttö oli tosi väsynyt ja nukkui paljon, mutta illalla alkoi vatsanväänteet ja armoton huuto. Toivottavasti tämä ei jatku ihan sitä kahta viikkoa :/ Hermot alkaa olla jo nyt riekaleina...
Onneksi tyttö on nyt löytänyt tämän koliikkikeinun, se hiljentää huudon aika hetkeksi. |
Ennen neuvolaa meillä kuitenkin opittiin kääntymään masulta selälleen<3 Tämä varmaan johti siihen, että tyttö oli uudesta taidosta aika väsynyt ja nukkui hyvin päikkäreitä meidän sängyllä. Siis voitteko kuvitella, ilman minkäänlaista liikettä meidän vauva nukkui, uskomatonta! Tämä seesteinen hetki ei sitten kestänytkään kauhean kauaa :/
Tykästyin tähän Boppy pillow-imetystyynyyn, toimii hyvin myös masullaan ollessa. |
Muutoin neuvolassa kaikki oli hyvin. Neuvolan täti kehui tyttöä, kun on niin jäntevä. Tyttö kannattelee jo hienosti päätään ja seuraa katseellaan lelua. Painoa oli tullut nyt kahdessa viikossa lähes 700grammaa! Tällähetkellä tyttö syö pullosta sellaiset 100-110ml per syöttö. Mitat olivat 4670g ja 54cm (ja ikää siis 2,5kk). Eli aikalailla siellä alakäyrillä yhä mennään, mutta kuitenkin käyrän suuntaisesti. Itse en ole tästä juurikaan huolissani, sillä minäkin olen kasvanut hitaasti.
Kovasti se neuvolan täti koitti kysellä minun mielialasta ja jaksamisesta. Tämäkin on niin kaksipiippuista, toisinaan olen jaksamiseni äärirajoilla, ja toisinaan olen energinen ja touhuilen valtavasti. Rakastan vauvaa ja nautin touhuilla hänen kanssaan. Ihanaa on nähdä vauvan kasvavan ja kehittyvän. Saatetaan viettää pitkiäkin aikoja vauvan kanssa "jutellessa"<3 Nämä pienet ihanat hetket ja hymyt saa kyllä jaksamaan. Tykkään myös tästä kiireettömyydestä, saadaan elää juuri meidän omaan tahtiin. Töihin mulla ei ole yhtään ikänä, kammottaa ajatuskin, että jossainvaiheessa pitäisi palata työelämään. Mutta nyt nautitaan tästä hetkestä täysillä!
Nyt kuulen nikottelua tuolta makkarin suunnalta, mamin oma aika alkaa olla ohi. Pahoittelen, jos tämä postaus on ihan sillisalaattia, ajatus katkeilee vähän väliä. Ymmärrätte varmaan :)
Jos jollain on postausideoita niin saa laittaa :)
Terkuin, Lilli-äiti ja tytöntyllerö 2,5kk
Heippa,
VastaaPoistaMiten sujuu,joko alkaa päivärytmi löytymään? Täällä edelleen kaaosta, refluksia ja allergiaepäilyjä. Edelleen jatkan imetystä, mutta yhä useammin tulee mieleen siirtyä pulloruokintaan. Helpottiko se teidän arkea? Ehkä isäkin silloin osallistuisi enemmän ja saisi itse varmuuden vauvan syömisistä. Tutista on myös tullut tytölle tärkeä, öisin joutuu laittamaan tuttia kymmeniä kertoja takas suuhun, tuli jo mieleen, ettei olisi siihen pitänyt totuttaa lainkaan...
Itsellä alkaa olla mieli aika matala- vaikka lapsen itkuisuus tiukan imetysdieetin myötä vähän helpottnut ja päiväunia ottaa ulkona jopa 3h putkeen. Sisälle en sitten saakaan ollenkaan nukkumaan. Rankkaa on.
Bertta ja itku-iita, pian 3 kk
Moikka Bertta ja itku-iita<3
VastaaPoistaMeillä on ollut kanssa yhtä kaaosta! Se ensimmäinen rotavirus-rokote sotki aivan kaiken ja sen jälkeen elämä on ollut yhtä selviytymistä. En antanut antaa vauvalle nyt 3kk neuvolassa rotatehostetta, sillä en jaksa enää sitä huutoa. Annetaan se sitten 4kk kohdilla :/
Nostan sulle hattua oikeesti että oot jaksanut sinnitellä imetyksen kanssa!! Täytyy sanoa, että pulloruokintaan siirtyminen on ollut tämän vauva-arjen ehdoton helpotus. Jos olisin tiennyt, miten se helpottaa elämää, en olisi niinkään pitkään jaksanut taistella imetyksen kanssa. Meillä isä pystyy nyt myös osallistumaan syöttöihin, ja tiedän aina varmuudella että vauva on saanut kunnolla ruokaa. Syöttövälit ovat myös pidentyneet (ennenhän vauva roikkui tissillä vähän väliä), ja osaan hyvin ennakoida milloin vauva ruokailu on. Yöt sujuu mahtavasti, 2-3 syötöllä, joiden jälkeen vauva simahtaa aina samantien jatkamaan unia.
Mulla on kanssa mieli ollut tosi maassa, ehkä sen takia tämä blogikin on hieman jäänyt. Eilen oli aivan kamala päivä, huutoa aivan kaikki vauvan hereillä olo aika, mutta tänään tyttö on nukkunut kuin enkeli.. Toivoisin, että nyt alkaisi tämä rytmi taas löytymään, mutta rankkaa on!
Ootko jutellut neuvolassa mielialasta? Itselle tuo vauvan itku on jotenkin ihan punainen vaate. Jännittää silti ottaa asia esiin neuvolassa... en edes tiedä miksi..