keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Elämä vauvan ympärillä

Hei taas piiiitkästä aikaa!

 En tiedä edes mistä aloittaisin tämän postauksen.. Jotenkin mieli on ollut aikalailla maassa, etten ole saanut aikaiseksi avata bloggeria, saati pystynyt kirjoittamaan arjesta. Kaikki oikeastaan alkoi siitä, kun vauva sai ensimmäisen rotavirus-rokotteen 2,5kk ikäisenä. Sen jälkeen elämä on ollut pelkkää itkua ja parkua ja huutoa. Kaksi viikkoa elämä oli aikalailla kamalaa. Siihen itkuun ei oikeasti auttanut mikään. Nyt viime viikolla 3kk neuvolassa en antanut antaa vauvalle tehosterokotusta, sillä en oikeasti selviäisi toisesta samanlaisesta kaksiviikkoisesta. Toinen rota-annos annetaan sitten 4kk kohdilla ja toivotaan, että suolisto olisi jo kehittynyt, ettei tulisi niin kovia vatsakramppeja. Viime neuvolassa vauva sai kuitenkin nelos- ja viitosrokotteen, joista ei onneksi ole ilmennyt juurikaan mitään oireita.

Muutoin neuvolassa kaikki oli kai suht ok. Painoa oli tullut ihan kivasti (5110g, sp 2790g), vaikkakin yhä alakäyrillä mennään. Pituus-paino käyrä on tehnyt taas koukkauksen alaspäin :/ Pituutta oli nyt 56,5cm, eli 10,5cm tullut 3kk:ssa. Terveydenhoitaja kiinnitti huomiota siihen, että vauvan vasenpuoli dominoi, eli vauva katselee enemmän vasemmalle ja käyttää enemmän vasenta kättään. Tämä varmasti johtuu siitä, että vauva on nukkunut minun vieressäni yöt vasemmalla kyljellä ja vessassa lempilelu on vauvan vas. puolella. Th pelotteli minua jo fysioterapia lähetteellä yms. Onneksi samalla reissulla oli myös neuvolalääkärin aika, jossa lääkäri totesi vauvan terveeksi. Hän myös huomasi vauvan suosivan vasenta puolta, muttei ollut asiasta yhtään niin huolissaan, sillä vauva käyttää myös oikeaa kättä ja kääntyy hyvin oikealle. Sain ohjeeksi siirtää kaikki aktiviteetit oikealle puolelle. Tämä on jo nyt auttanut valtavasti, eikä puolieroa ole minusta enää havaittavissa juurikaan.

Arki on yhä todella vaihtelevaa. Rytmiin koitan taas tähdätä, mutta toisinaan se on vain niin vaikeaa kun vauva huutaa kaiken hereillä olo aikansa. Toisinaan vauva sitten taas nukkuu lähes koko päivän. Luin blogia taaksepäin ja huomasin, miten paljon arki on kuitenkin muuttunut kuukaudessa parempaan päin. Ehkä tämä alakuloisuus on saanut mielikuvitukseni liikkeelle ja pelkään ja olen huolissani milloin mistäkin. Tällähetkellä olen huolissani siitä, että vauva ei kehity kunnolla, tai etten tarjoa vauvalle riittävästi virikkeitä, tai että vauva nukkuu niin paljon. Pelkään jostain syystä autistimia ihan valtavasti. Yhä enemmän pelkään myös että vauva lopettaa hengittämisen.. Pelkään myös vauvan itkua, tai siis sitä, että vauva vain huutaa enkä saa sitä loppumaan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mietin kovasti, että ottaisin nämä huolet neuvolassa esille, mutta jotenkaan meillä ei sen th:n kanssa oikeen synkkaa. Hänelle tuntuu haastavalta avautua. En tiedä mitä tässä tekisi.. Nautin kuitenkin vauvan kanssa olemisesta ja hoitamisesta. Rakastan tyttöä valtavasti.

Nyt vauva heräilee jo tuolla makkarissa.. Ainiin, eilen oli historiallinen päivä, sillä vauva siirtyi nukkumaan omaan sänkyynsä! Se sujui yllättävän helposti, saa nähdä kuinka tänään onnistuu :) Ainakin tänään kaikki sisällä nukutut päikkärit on myös nukuttu tyytyväisinä omassa pinniksessä, iihh! 

Koitan taas joku päivä tehdä "päivä meidän kanssa"-postauksen, jotta saatte käsityksen miten paljon meillä nukutaan, että onko se ihan normaalia..

Miten paljon teidät vauvat nukkuu vuorokaudessa? Kauanko jaksetaan olla yhtäsoittoon valveilla?

Terkuin Lilli ja tyttönen 3kk


12 kommenttia:

  1. Huh perässä tullaan. Meidän pojalla ikää vasta reilu 5viikkoa mutta haastavaa on ollut. Harmittaa itteään että en onnistu saada toista huutamasta.. Että mikä on pielessä ja milloin tää helpottaa. Eli kiva lukea että rankkaa on muillakin. Meillä nukuttiin ihan eka viikko "hyvin" pari tuntia kerrallaan, sit hereillä virkeänä. Sit alkokin huuto. Yöllä on pidempi unpätkä mut päivät valvotaan! Tänään nukkui yhden puolen tunnin pätkän aamupäivästä, sit isin vieressä toiset puol tuntia viiden aikaan ja nyt nukahti, varmaan vartiksi. (Kello siis puol ysi nyt) mut ei oo paljoa unta meijän vauvalla. Pitää olla puheeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!
      Toivottavasti teilläkin helpottaa. tiedän, ettei tämä ehkä nyt auta yhtään, mutta tuo nukkumattomuus ja huutaminen on väliaikaista :) Jossain vaiheessa taisin olla huolissani kun vauva on hereillä niin paljon, nyt taas tilanne on täysin päinvastainen. Mutta tiedän tosissaan, miten turhauttaa kun ei saa itkua loppumaan, eikä tiedä mistä itku johtuu. Tsemppiä teille kovasti!<3

      Poista
  2. Kiva kuulla sinusta ja tsemppiä. Vauva-arki on antoisaa, mutta onhan siinä paljon sellaisia haastavia juttuja joista mm. unenpuute tekee moninkertaisen raskaita.
    Onneksi tämä aika on lyhyt sitten lopulta, kun taaksepäin katsoo.

    Kysyit vauvojen uni-valverytmistä ja siitä tuli mieleeni, että itsekin pitäisi tehdä postaus meidän päivästä.
    Mutta siis meillä on tosi paljon nukkuva vauva. Hän on aktiivisena näin illalla ja muuten nukkuu tosi paljon. Yöunille menee vaihtelevasti 21-23 välillä ja nukkuu 1-2 imetyksellä sitten aamuun asti. Yleensä esikoinen herättää meidät ja vauva jatkaa vielä unia jonnekin 9-10 asti. Riippuu vähän miten on syönyt, mut aamulla herätessä syö ja yleensä nukahtaa takaisin.

    Päiväunille nukahtaa 10-11 aikaan ja nukkuu vähän lyhyemmän pätkän. Ehkä 1-2h.
    Sitten taas on hereillä ehkä 1-2h, kunnes nukkuu pitkät päikkärit - usein klo 13-17/18.

    Vauva siis herää syömään ja vaipanvaihtoon ja seurustelee hetken ja sitten taas nukahtaa syöttöön.
    Mut pikkuhiljaa myös aktiiviset hetket lisääntyy.

    Toivottavasti pääset huolistasi eroon. Ne on sellaisia, että taitavat kuulua asiaan etenkin väsymyksen kanssa.
    Voimia ja valoistuvia päiviä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heiii :)
      Ihana kuulla että muillakin on paljon nukkuva vauva :) Imetyksen aikaan univalve rytmi oli meillä ihan erilainen, kun vauva aina nukahti tissille. Nyt kun syömiseen ei mene kun n. 5min niin tätä hereillä olo asiaa on alkanut miettimään :) Mutta siis ihanalta kuulostaa teidänkin päivä!
      Ja voimia myös teille<3

      Poista
  3. Hei, satunnainen lukija ilmoittautuu :) kuulostaapa tutulta tuo huolehtiminen... Varmasti ensimmäiset viisi kuukautta tarkistelin vauvan unien aikana, että hengittäähän se varmasti. Koko ajan sitä miettii, että onko kaikki nyt normaalia, onko kehitys hyvässä tahdissa jne. kai se vaan kuuluu äitiyteen.
    Muistelisin, että ekojen neljän kuukauden ajan mietittiin, että nukkuuko se vauva tosiaan koko ajan!? Tuntui että valveillaoloaika oli tosi lyhyt aina päikkäreiden välissä. Mutta niin siinä sitten vaan pikkuhiljaa kävi, että nyt kun poika on 7kk, niin se nukkuu 12h yöunet ja 3x45min päivällä... On jo vähän ikävä niitä neljän tunnin päiväunia..
    Virikkeeksi riittää tosi pitkälle ihan vaan sinun kasvot ja läheisyys sekä rupattelut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, ihana kun ilmoittauduit :)Ja kiitos kommentistasi!
      Oih, ihana kuulla etten oo ihan ainoa neuroottinen! :D Tuntuu, että moni on herkillä juuri vauvan synnyttyä, mutta mulle tää on jäänyt päälle...
      Ja helpottavaa kuulla, että muidenkin vauvat nukkuu hyvin :) Täytyy siis vielä nauttia näistä pitkistä päikkäreistä :D

      Poista
  4. Kiva, kun jaksoit kirjoitella :) Ei mikään ihme, että ihan aina et!

    Mulla oli kauheat pelot noista rokotteista. Satuin vielä juuri ennen 3kk-neuvolaa kuulemaan muutamalta äidiltä kauheita tarinoita mitä kaikkea rokotteista seurasi heidän lapsilleen, enkä ollut kovin innoissani neuvolaan mennessä! Se on taas niin yksilöllistä, miten vauvan elimistä niihin reagoi, meillä ei tullut sitten onneksi muuta kuin hieman ehkä lämpöä ja unenpöpperöinen kaveri. Kivaahan se piikittely ei kyllä ollut.. Inhoan piikkejä, mutta ennemmin olisin ottanut ne kyllä itselleni silti. Niisk.

    Kuulostaa ehdottomasti hyvältä, että päätit rokotteiden suhteen noin. Saman olisin tehnyt, jos olisi meillä seurannut tuollaista! Toivotaan, että hieman myöhemmin ei aiheuta samanlaista harmia.

    Paljonko nukutaan.. apua, vaikeaa kommentoida sitä, kun vaihtelee niin kovasti eri päivinä! Olen ollut myöskin huolissani siitä, mutta en enää tiedä, mistä olen huolissani :D kun välillä olen siitä, ettei nuku paljoakaan ja välillä taas tuntuu nukkuvan koko päivän. Eli ehkä se juurikin vaihtelee tuon ikäisillä!

    Mutta niin, pääsääntöisesti hereillä jaksetaan olla yhtäsoittoa noin max kaksi tuntia. Puolentoista tunnin (joskus tunninkin) kohdalla alkaa jo vähän näkyä valvominen ja kahden tunnin jälkeen aika valmista kauraa! :) Välillä sitten iltaisin valvoo pidempäänkin niin, että ottaa tuon 1,5 - 2 tunnin jälkeen vain minitorkut ja jatkaa valvomista.

    Voi, jaan niin huolesi myös virikkeiden tarjoamisesta ja kehittymisestä! Hereilläolojakson aikana huolehdin, että pitäisi olla niin ja näin, masullaan ja selällään ja öö, päällään... :D :D että varmasti ei vaan liikaa istuisi sitterissä tai jotain. Huoh. Ja siis ei, en tosiaan toteuta tuota mitenkään koko ajan ja koen huonoa omaatuntoa, jos vauva on enimmäkseen selällään vain makoilemassa. Että jos se vaikuttaa kehitykseen ym. Huolehdin, minkä ikäisen vauvan pitäisi harjoitella leluihin tarttumista tai kääntymistä. Mutta niin, en tiedä, tarvitseeko niitä virikkeitä niin kauheasti, vai kehittyykö vauva kuitenkin omaa tahtiaan aivan hyvin.. :) No, liika stressi tästä aiheesta ei kai ainakaan ole hyväksi!

    Yritän siis näennäisesti pitää rennon suhtautumisen näihin juttuihin :) mutta kuitenkin pohdituttaa kovasti.

    Harmi, ettet neuvolasta oikein saa keskusteluapua. En minäkään ihan hirveästi koe saavani kyllä, vaikka ihan ok mukava täti onkin. Onneksi voit tänne purkaa huolta tuottavia juttuja.

    Muista kaikkien huolien alla, että.. ihan takuulla tärkeintä ikinä, yli kaikkien virikejuttujen, on se kuinka rakastat sitä pikkuistasi ja se välittyy hänellekin <3 ja isän huolenpito silloin, kun sinä saat hieman taukoa.


    -Helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Helena, ja kiva kun kommentoit! :)
      Ihana myös kuulla, että teillä on samoja huolia kun meillä. Oon ihan samanlainen, että vauvan hereillä olo ajan koitan käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi; selällään, masullaan, tarttumisjuttuja yms yms :D Välillä koen huonoa omaatuntuoa jos ollaan oltu koko päivä menossa eikä vauva ole kerennyt kunnolla leikkimään :/ Mutta niin, pitäisi useammin muistuttaa itseään, että kaikki vauvat kehittyvät eri tahtiin, jokaisen omaan tahtiin. Lopetankin googlaamasta miten vauvaa voisi auttaa oppimaan kääntymään :D Ehkä nämä päivittäiset toiminnot jo toimivat vauvalle hyväksi virikkeeksi.

      Tämä on kyllä hyvä paikka päästä purkamaan huolia ja höyryjä. Täällä on niin ihania lukijoita joilta saa hyvää vertaistukea, kiitos tästä kuuluu sinullekkin<3 Luulen, että jos huolia alkaa tulla enemmän, niin sitten juttelen neuvolassa kyllä.. Onhan se jo vauvankin etu että äiti ei ole alakuloinen :)

      Ihanaa kevään odotusta teille :)

      Poista
  5. Hei! Meillä kotona poika joka reilut 3kk. Eka kk mulla meni hermoillessa asioista mitä lapsi ei osannut. Esim.hän nukkui vieressäni vaikka halusin hänen nukkuvan omassa sängyssä. Jouluna,kun vauva oli n.1,5kk niin veljeni vihjasi,että vauvaa täytyy pitää lattialla enemmän. Itkin sitä,kun vauva ei siellä viihdy. Pari kk mulla meni oppiessa se,että ei kannata turhaan huolia. Vauva kyllä ilmoittaa jos kaikki ei ole hyvin ja äitinä Sinä opit häntä päivä päivältä enemmän tuntemaan. Nyt meillä vauva viihtyy pitkät tovit lattialla ja nukkuu omassa sängyssä! Tekisi siis mieli pyllistää kaikille neuvojille.. Jokainen lapsi on yksilö ja oppii omia aikoja. Tämän,kun itsekkin muistaisin useammin :)
    Yritän siis nauttia joka hetkestä vauvan kanssa ja luottaa,että kaikki menee hienosti!
    Kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa alakuloisuus. Eikö teidän neuvolassa tehdä synnytyksen jälkeistä masennus testiä?
    Monesti jo se,että kerrot ammsttilaiselle oli se esim.neuvolan th:lle fiiliksistä niin auttaa.
    Tsemppiä teille kovasti ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos kommentistasi ja tsempistä :)
      Voi, tuo sinun kertomasi kuulostaa ihan minulta! Minäkin jossain vaiheessa havahduin siihen, etten ole vauvaa pitänyt lattialla, ja kun iskin vauvan leikkimatolle ja hän ei siellä viihtynytkään, olin ihan itkukurkussa. Kaikki ei vain mene niinkuin suunnittelee :) Ja totta on, että päivä päivältä opin tuntemaan tyttöä paremmin. Kait sitä tässä äitiydessä on jo jonkin verran kehittynyt :) Ja vielä on paljon kehittymisen varaa :)

      Hmmh, taisin tehdä sellaisen testin, mutta se oli melkein heti synnytyksen jälkeen (me kun ollaan melkein viikon välein siellä rampattu) että varmaan olin vielä ihan hormonihöyryissä. Täytyy kyllä ottaa puheeksi, jos alakuloisuus jatkuu. Tässäkin omat olotilat vaihtelee päivittäin, nyt taas kun on ollut aurinkoisempia päiviä niin oma mielikin on ollut parempi :)

      Tsemppiä myös sinne ja paljon aurinkoisia päiviä<3

      Poista
  6. Moi!
    Meidän tyttö (tänään11vko) sai ekan rotarokotteen 2kk neuvolassa tammikuun lopussa ja on siitä lähtien ruennut itkuiseksi. Ihan kammottaa se 3kk tehoste :( ennen niin kiltti vauva huutanut vaan pari viikkoa:"(

    Neiti nukkuu päikkäreitä vaihtelevasti. Rintarepussa nukahtaa aina ja nukkuu yleensä tunninkin siinä. Vaunulenkillä nukkuu kolmekin tuntia. Toisinaan nukkuu vaan puolen tunnin torkkuja neljä kertaa päivässä. Ei nukahda pinnikseen päikkäreille. Mutta yöt nukkuu siellä! Siirrän tissiltä nukkumaan sänkyyn ja hetken huidottua nukahtaa. Ja nukkuu jo 6-8h putkeen! Mamma on tyytyväinen.

    Tsemppiä itkuisuuteen, ei se kestä ikuisuutta. Ja tosiaan itsekin olen huolissani pienen kehityksestä vaikka tosi tomera tyttö onkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marika!
      Oivoi, ihan niinkuin meidänkin vauva! Pakko kait se tehoste on silti ottaa, onhan se rotavirus tosi kamala vauvalle, mutta niin on se huutokin äidin korville :/

      Ihana, teilläkin nukutaan hyvin :) Välillä olen miettinyt, että kun vauva nukkua porskuttaa ulkona jo melkein neljättä tuntia, että pitäisikö herättää vai antaa vielä nukkua.. Kai tuo unentarvekkin on niin yksilöllistä :) Nautitaan siis vielä hyvistä unista kun voidaan!

      Tsemppiä myös sinne, ja kiitos valtavasti kommentistasi :)

      Poista