Loppusuoralla

Homma etenee...

Eilinen ja tämä päivä on ollut aika kamalia. Verenpaineet on heitelleet ja lääkäri on käynyt mua tutkimassa ja useasti on peräänkin jouduttu soittelemaan. Lääkitystä on venkslattu ees sun taas, ja olo vaan pysyy kökkönä. Eilen olin niin koomassa, että en kyennyt kun makaamaan silmät kiinni, edes puhelimessa en jaksanut puhua. Sainkin käskyn vaan levätä, syömässä saa käydä pikapikaa, samoin vessassa.

Tänään sitten lääkäri vihdoin teki päätöksiä, ja totesi ettei näin enää voida jatkaa. Kohdunsuu oli sormelle auki, aavistuksen kanavaa jäljellä. Lääkäri koitti kopeloida hieman rajummin, josko synnytys käynnistyisi spontaanisti. Kuulemma ihan kivan kypsä tilanne. Jos huomisaamuun mennessä ei ole mitään tapahtunut, niin sitten käynnistetään. Jos illalla tulee voinnissa muutoksia niin sitten käynnistetään jo illalla/yöllä.

Ultrassa vauva voi hyvin, istukka toimii ja virtaukset oli kunnossa. Painoarvio oli 2,8kg, eli pieni tirriäinen :)

Nyt sitten levossa odottelen supistuksia, joita ei näy, ei kuulu. Eli todennäköisesti aamulla laitetaan ballongi paikoilleen ja sitten vain odotellaan. Kun ballongi irtoaa (siis jos irtoaa vuorokauden sisällä) niin sitten mennään saliin ja puhkaistaan kalvot. Hurjaaaa!! Tähän voi siis mennä tunneista pariin vuorokauteen. Aika kuumottavaa kun ei tiedä miten homma etenee. Etenkin kun mies ei saa olla täällä yöllä, vasta sitten kun päästään synnytyssaliin niin mies saa olla kokoajan mukana.

Täytyy vaan toivoa, että kaikki menee hyvin ja kerittäisiin saada meidän koiralle hoitaja.

Onko kellään kokemuksia ballongi-käynnistyksestä? Kuinka nopeasti kohdunsuu on auennut?

Nyt jännittää ihan sikana, en tiedä olenko sittenkään tähän valmis :) Perjantaina kun kotoa lähdin, en olisi ikinä uskonut että kotiin tullaan vasta vauvan kanssa, iiikk!

Terkuin Lilli ja tirriäinen rv 38+0

7. Neuvolakäynti

Hui että, mammaloma on alkanut melko vauhdikkaasti. Jokaiselle päivälle on ollut aina jotain ohjelmaa, ja se on tosissaan tuntunut voinnissa. Kipeämpiä supistuksia on tullut lähes päivittäin, ja iltaisin selkä- ja lonkkakivut ovat vaivanneet. Muutoin mieli on kyllä ollut korkealla. On ollut ihana nähdä ystäviä ja päästä silleen vähän pois arjesta.

Torstain ohjelmassa oli taas neuvolakäynti rv 33+1. Olin taasen yksin liikenteessä, sillä mies makasi kotona kipeänä. Terveydenhoitajan kanssa keskusteltiin tällä kertaa mun huolista, eli suurehkosta sf-mitasta. Pitkään hän kopeloi mun masua ja tunnusteli vauvaa. Vauva on pääalaspäin (onneksi!) ja tuskin enää perätilaan mahtuu kääntymään. Terkkarin mukaan lapsivettä tuntuu olevan melko runsaasti, mikä selittäisi masun ison koon. Vauva tuntui hänen käsissään "hyvän kokoiselta", ei mitenkään ylisuurelta. Painoarvioksi sanoi nyt 2,5kg, eli laskettuna-aika vauvan paino olisi hoitajan mukaan 3,6-3,7kg. En tiedä miten paikkaansa tuo arvio nyt pitää. Eikös näin lopussa vauva kasva n. 200g viikossa? Eli silloinhan vauva painaisi laskettuna-aikana 3900g. Ja jos vielä menisi yliaikaiseksi, niin synnytettävänä olisi yli 4kg vauva! Apua! Sanoinkin, että jos näyttää että tulee iso vauva, en aio synnyttää :D Onneksi meillä on 3 viikon päästä tulossa se synnytystapa-arvio.

Sf-mitta oli kuitenkin onneksi tasoittunut, kasvaa omalla käyrällään kauniisti, nyt jo lähes sen ylemmän viivan mukaisesti. Se ihan pikkaisen rauhoitti mun mieltä. Verensokereita olen mittaillut jotenkuten, ne arvot on kuitenkin olleet kaikki hyviä. Paino oli laskenut edellisestä 1,5kg, eli nyt painoa olisi koko raskauden aikana tullut 5kg. Viime käynnillä oli kyllä niin runsas turvotus, että tämä varmaan selittää painonlaskun. Verenpaineet oli hieman koholla, mutta en päässyt niitä rauhassa mittailemaan, kun samassa tilassa oli yksi pariskunta hoitamassa ja syöttämättä vauvaansa. Koita siinä nyt rentoutua. Verenpaineet kuulemma muutenkin nousee loppua kohden. Pissassa oli proteiinia taas puolikkaalla plussalla, mutta tämäkin on kuulemma tavallista loppuraskaudessa. Eli kaikki kutakuinkin hyvin. Sain ohjeeksi rentoutua ja olla murehtimatta. Sanoi se hoitaja myöskin, että nyt pitäisi ottaa jo vähän rauhallisemmin, ettei joka päivä enää riekkuisi tuolla kaupungilla vaan lepopäiviäkin pitäisi pitää. Ja näin aionkin kyllä tehdä :)

Nyt vain uutena "vaivana" on ilmennyt unettomuus. Vaikka menen joka ilta suht samaan aikaan nukkumaan, niin enää uni ei vain tulekkaan, vaikka koko päivän olisikin ollut menossa ja kaiken järjen mukaan pitäisi väsyttää. Herään myös joka aamu ihan normi aikaan, eli viimeistään joskus klo 10. Ei voi siis siitäkään olla, että nukkuisin liian myöhään. Ja pakko on nukkua kymmeneen asti, jos uni tulee vasta joskus klo 3 aikaan yöllä. Eihän sitä muuten jaksa, kun päiväuniakaan en enää kerkiä harrastamaan. Käsittämättömintä on, ettei mua edes illalla ja silloin alkuyöstä väsytä. Onko tämä nyt jotain tulevaisuuden heräämisiin valmentautumista? Onko muillakin unettomuutta loppua kohden?

Toivottavasti tämä unirytmi pian korjaantuu pian..

Terkuin Uneton mamma ja sen "pieni" hyypiö rv 33+4