maanantai 20. kesäkuuta 2016

Vauvavuosi yli puolen välin

Huhhuh huijaa, täällä ollaan taas! :)

Monta kertaa olen tänne kaivannut, mutta aikaa ei tahdo riittää. Tai sehän olisi tietysti priorisointikysymys, mutta vauva (jos tuota tyttöä nyt enää vauvaksi voi kutsua) on kyllä ihan ykkönen ja koti/parisuhde tulee heti hyvänä kakkosena.

Mutta mitä meille sitten kuuluu.. Noh, ihan hyvää :) Aika karikkoinen tämä meidän vauvavuoden puolikas on kyllä ollut. Nyt alkaa nauttimaan taas hieman enemmän tuosta lapsesta. Mutta vaikeaa on ollut, ja on omalla tavallaan yhä. Enni on selkeästi vaativa lapsi. Enniä ei voi kuvailla lausahduksella: tyytyväinen vauva. Sitä hän ei ole, ellei häntä viihdytä ja keksi virikkeitä. Mutta tottakai hän on maailman ihanin ja suloisin vauva, hänellä on vain hieman erilainen temperamentti kuin monella muulla vauvalla. Tämän tajuaminen vei aika monta kuukautta, ja nyt kun tiedostan tämän, on elämä Ennin kanssa helpompaa. Enni toki viihtyy itsekseenkin, mutta äidin tulee olla näköpiirissä. Syliin Enni haluaa usein, ja syliin on sitten päästävä aivan samantien. Ärsykkeisiin Enni reagoi myös voimakkaasti, iloisena räkätetään ääneen, ja kun harmittaa niin parku kuuluu kyllä naapureille asti.

Enni on siis tällä hetkellä n. 7,5kk vanha. Suussa loistaa kolme pientä hammasta (edellisen postauksen itkut olivatkin siis hammaskiukkua). Meillä nukutaan kokonaiset yöt omassa sängyssä, ja 2-3 päikkärit päivän aikaan. Eli unenlahjoilla on onneksi siunattu :) Enni kasvaa suhteellisen hyvin, alakäyrillä, mutta kuka niitä käyriä tuijottaa :D Eli toisin sanoen, neiti on aika pienikokoinen. Ruoka kuitenkin maistuu loistavasti, sillä meillä syödään 5 kiinteää ateriaa päivässä. Viisi ateriaa siksi, että Enni on lähes tulkoon lopettanut maidonjuonnin täysin. Maitoa menee hyvin vaihtelevasti 80-400ml päivässä. Neuvolan ohjeen mukaan ollaan sitten aloitettu kalkkilisä, joka on helpottanut kyllä ehkä eniten äidin mieltä :) Mutta jos jollain on maitolakkoileva vauva, niin laita ihmeessä viestiä, sillä olen kehitellyt jos jonkinlaisia keinoja saadakseni maidon uppoamaan :D Täytyy sanoa, että tuo maidon tuputtaminen ja millilitrojen laskeminen on ollut todella stressaavaa ja uuvuttavaa. Olin jo henkisesti aivan loppu (neuvolan ohjeet oli suoraan pyllystä), joten aika yksin olin. Onneksi netti on vertaistukea pullollaan :)

Parasta hupia on levittää kaikki lelut ympäriinsä :D

Enni on kehittynyt motorisesti hyvää vauhtia. Meillä syödään syöttötuolissa vakaasti istuen. Lattialla Enni istuu omatoimisesti silloin kun hän malttaa olla paikallaan. Itse hän ei osaa vielä istumaan nousta, mutta sekin on vain ajan kysymys milloin hän sen hoksaa. Meillä ryömitään jo kovaa vauhtia ympäri asuntoa. Enni oppi ryömimään reilu kuukausi sitten, ja voin sanoa että meno on jo liiankin vauhdikasta :D Konttausasennossa Enni hytkyy päivittäin useita kertoja, kohta varmaan lähtee liikkeelle. Karhukävelyasento on myös yksi neidin lempparitreeneistä :) Enni selkeästi hinkuu jo ylöspäin lattiatasosta, ja seisookin jo hienosti tukea vasten jos joku vaan jaksaisi neitiä seisottaa niin usein kun hän haluaisi :) Puheenkehitys on ehkä hieman viivästynyt, todennäköisesti liikkumisen vuoksi. Enni kyllä jokeltaa ja pärisyttää paljon, mutta selkeitä tavuja ei ole vielä tullut. Kyllä kai nekin aikanaan tulee. Meillä lauletaan ja lorutellaan kyllä paljon.

Mites sitten sen parisuhteen laita. Tätähän minä paljon mietin silloin raskausaikana.. Tähänkin voin todeta, että rankkaa on ollut tälläkin saralla. Vaativa vauva vie äidistä aikalailla mehut, mistä sitten löytäisi voimaa panostaa parisuhteeseen. No, yhdessä me yhä ollaan ja aiotaan jatkossakin olla. Riidoilta ja kinoilta ei kyllä olla vältytty, mutta ehkä nekin on lujittaneet meidän suhdetta. Ollaan päästy onneksi muutaman kerran viettämään parisuhdeaikaa, ne on kyllä olleet arvokkaita hetkiä. Olen saanut myös omaa aikaa, tosin aika rajallisesti, mutta kuitenkin. Onneksi ollaan kuitenkin saatu läheisiltä apua, niin ollaan jaksettu :)

Tämän hetken haasteina meillä on eroahdistus. Ei mikä tahansa eroahdistus, vaan vaativan vauvan eroahdistus. Enni ei rauhoitu isin sylissä, isi ei saa syöttää/juottaa, isi ei saa kylvettää ja isin leikitkin on aika boring ellei mami ole näkösällä. Eli, olen Ennin kanssa 24/7. Ihanaahan se on, mutta toisinaan on raskasta kun pitäisi esim. ruokaa laittaa ja toinen roikkuu lahkeessa kiinni ja vaatii päästä syliin. Jos isi on lusikan varressa, suu aukeaa vain parkumista varten. Mutta tämäkin on kai ohimenevä vaihe, eikö niin? :/

Yleisesti ottaen tämä 7,5kk on ollut elämäni parasta aikaa! Olen todella onnellinen tuosta lapsesta, rakastan häntä aivan äärettömän paljon<3 Tulevaisuus jännittää ja pelottaa, paljon isoja päätöksiä tulossa (hoitoon, kotiin, talousasiat, asuntoasiat), mutta kaikki kyllä järjestyy, jos vain terveenä pysytään. Äitiys on ollut parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut. Samalla parasta ja samalla haastavinta. Oma lapsi on niin ihana ja rakas<3

Olisi ihana kuulla mitä teille muille mammoille siellä kuuluu :) Itsellänikin tämä ajan repäiseminen vei monta viikkoa, mutta olen iloinen että tein sen. Haluaisin kovasti jatkaa bloggaamista, aiheita mulla olisi vaikka millä mitalla.. katsotaan viekö tuo murunen mamista iltaisin kaikki voimat vai jaksaisinko raahautua bloggerin pariin. Mahtaakohan siellä edes olla enää ketään seurailemassa :O

Kuitenkin ihanaa kesää kaikille<3

Terkuin Lilli ja Enni 7,5kk

14 kommenttia:

  1. Kiva kuulla kuulumisia! Mulla on melkein samanikäinen poika, joten on erityisen hauska seurata teidän touhuja :-) täällä ollaan tällä hetkellä justiinsa vaihdettu 2 yösyöttöä yhteen ja nyt kaksi kertaa nukkunut koko yön ilman syömisiä. Päivisin nukkuu 2 tai 3 kertaa vähän riippuen miten aikaisin herää tai miten pitkiä unia ottaa. Täällä on aiemmin nukuttu päivisin vain puolen tunnin pätkiä, ja syöty yölläkin 2 tunnin välein, joten nyt alkaa tuntua elo tosi helpolta. Päiväunia nukkuu nykyään tunnista jopa kolmeen tuntiin. Unista olenkin ollut teille aiemmin vähän kateellinen, vaikka muuten meillä on ollut oikein tyytyväinen ja vaivaton vauva.
    Hampaita on tullut kaksi ja ilmeisesti kolmas tekee tuloaan.
    Täällä ei vielä liikuta muuten kuin ympäri pyörien ja tahattomasti takaperin :-D kovasti kyllä jumppailee peppua ylös ja käsillä punertaa, että saa nähdä koska lähtee konttaamaan. Istuminen ei myöskään onnistu vielä ilman tukea. Puhe sen sijaan on ollut kovan harjoittelun alla koko ajan, tavuja hokee ti ti ja tä tä, usein on hokemana ollut ihan äitä ja äiti kin.
    Nyt tekisi mieli sanoa, että taitaa olla tuo eroahdistus itseaiheutettua. Teillähän on ollut alusta asti niin, ettei isä ole paljoa saanut/halunnut/osannut vauvaa hoitaa? Meillä on toki tässäkin ollut ihan eri tilanne, isä on ollut paljon kotona ja osaa hoitaa vauvaa hyvin. Vaikka kyllä se meilläkin helposti ajautuu siihen, että vaikka ollaan molemmat kotona olen minä se joka vauvan hoitaa.. On siis mun lähdettävä välillä pois, että tulee isällekin aikaa vauvan kanssa. Ja näin on tehtykin melkein joka päivä, isältä sujuu kaikki hommat vauvan kanssa, jotkut (harvat) jopa paremmin kuin äidin, vaikka on äiti silti ykkönen ja esim.syöminen onnistuu äidin kanssa paljon paremmin. Tämäkin johtunee siitä että isä on joutunut/päässyt syöttämään paljon harvemmin. Voin vaan kuvitella miten kamala tilanne tuo on isällekin, jos ainoastaan äiti kelpaa. Ei ainakaan lisää vauvanhoitohaluukkuutta :-D
    Kyllä tässä on oppinut nostamaan ihan erilailla hattua kaikille yksinhuoltajille ja muille jotka joutuu vauvaa 24/7 hoitamaan, musta ei ehkä olisi siihen edes tällaisen suht tyytyväisen vauvan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ja kiitos vastauksesta :) Ihana lukea, miltä muiden vauva-arki kuulostaa :) Ja tässä hyvin huomaa miten erilaisia vauvat ovat, ja miten ne kehittyvät kaikki omaan tahtiinsa.

      En tiedä, voiko eroahdistus täysin olla itseaiheutettua.. varmasti olemme osallamme edesauttaneet, että se meillä esiintyy niin voimakkaana. Eroahdistus ja vierastaminenhan ovat kehitysvaiheita, jolloin vauva hoksaa oman erillisen olomuotonsa :) Olen kyllä lukenut, että muillakin on rajua eroahdistusta, vaikka isä olisikin ollut tiiviisti mukana vauvan hoidossa. Ja kyllä meillä isi osaa hoitaa vauvaa, omalla tyylillään :D Vuorotyö on vain hankaloittanut arkeamme..
      Ja olen kyllä samaa mieltä, kaikki jotka eläävät kahden vauvan kanssa, ovat arjen sankareita! :)

      Poista
  2. Meillä maidon juonti loppui täysin 6 kk:n iässä ja siirryttiin pelkkään kalkkilisään ja juomana vesi. Johan alkoi nestettäkin mennä, kun ei tarvinnut juoda maitoa! Nyt on siis 2,5-vuotias ja kivunnut sieltä miinuskäyriltä +1-käyrälle pituuden suhteen. Hoikka on kyllä edelleenkin, mutta kai se ylipaino on kuitenkin nykyään suurempi ongelma kuin hoikkuus... En tiedä, miten Enni juo maitonsa, mutta me käytiin huonon juomisen takia aikanaan sekä ravitsemus- että puheterapeutilla ja pute antoi vinkiksi pillipullon. Tuttipullosta luovuttiin siis samaan aikaan kuin maidostakin ja aika varhaisessa vaiheessa siirryttiin sitten normaaliin mukiin ja lasiin noin vuoden ikäisenä. Pillillä juominenhan kehittää myös suun motoriikkaa, josta saattaa olla hyötyä puheen kehityksen suhteen. Tiedän, miten stressaavaa se on, kun lapsi ei syö/juo tarpeeksi, mutta lähes poikkeuksetta se on vain eräänlainen vaihe. Meillä ei myöskään sormiruokailusta tullut aikanaan mitään, vaan piti antaa haarukka jo alle vuoden ikäisenä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana että täältä löytyy muitakin lakkolaisia :) Pillipulloa ei olla vielä kokeiltu (muistaakseni siksi että niiden ikäsuositus oli korkeampi), mutta jos kerran terapeutit siitä vinkkaa niin voisihan sitäkin kokeilla.
      Heh, teillä on ollut ihanan omatoiminen tyyppi :) Mutta ainakin silmä-käsikoordinaatio on kehittynyt hyvin. Itsekkin alan nyt skarppaamaan, ja annan Ennille useammin oman lusikan, sotkusta välittämättä :D

      Poista
  3. Täällä ollaan! Kuulumisia olen käynyt kurkkimassa säännöllisesti ja nythän niitä taas oli, mukava kuulla teistä :) Ihanan iso tyttö teillä jo!

    Itselläkin on kokemusta temperamenttisesta vauvasta, joten tiedän, mistä puhut. Tsemppiä sinne! Jossain vaiheessa yllättäen huomaat, ettei kukaan enää roikukaan 24/7 lahkeessa ja silloin saatat hetken jopa kaivata tätä aikaa ;)

    Meillä myös lähdetty ryömimään ja suusta löytyy yksi nökö, jolla voi kivasti purra äitiä :D Muuten vauva on ollut rauhallinen ja tasainen tyyppi. Hampaiden tulo tuottaa levottomuutta ja kipua, mut sen nyt ymmärtää. Jäistä purulelua hän järsii niin helpottaa onneksi :)

    Ihanaa kesää teille kaikille! <3 Muistakaa pitää parisuhteesta huolta ja käyhän sinäkin aina välillä kirjoittelemassa tänne, niin saat vähän "omaa aikaa" ;) Outoa sanoa, mutta olen kaivannut teitä :)

    Tinka + baby (vai mikä vauva tuo enää on) 6,5kk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tinka ja beibsu! Ihana kuulla teistäkin<3
      Aika menee niin kauheata vauhtia, nyt jo on vähän ikävä sitä ihan vauvavauva-aikaa :) Täytyisi ottaa joka vaiheesta kaikki iko irti..

      Teilläkin on siis kehitytty hienosti :) Ja ne hampaat on tosiaan yllättävän terävät :D Meillä on semmoista lastentarvikeliikkeestä ostettua geeliä, joka lievittää kipua, aivan loisto tuote hammaskipuiluun.

      Ihanaa kesää myös teille<3 Koitan ehdottomasti taas aktivoitus tämän blogin kanssa :) Isäntä hommasi jo hyvät bloggausvälineet, joten eiköhän tämä tästä :)

      Poista
  4. Olin huolissani onko kaikki hyvin kun ei mitään kuulunut pitkään aikaan. Toki ymmärrän että elämässä varmasti riittää vipinää.

    Meillä on nyt 6,5 kk ikäinen poika joka myös viihtyy parhaiten sylissä. Isäkin onneksi kelpaa. Kiinteät aloitettiin vasta 6 kk iässä, joten pieniä määriä vasta menee ja totutellaan. Konttaamaan lähti viime lauantaina ja kovasti yrittää jo päästä pystyyn. Nousee polvilleen tukea vasten. Vähän ennen konttaamisen oppimista oppi istumaan itse. Siitä näkee ympärille paremmin, joten helpotti aika paljon tuota tyytymättömyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, ihanaa kun joku täällä huolehtii<3
      Vaikka ymmärrän kyllä, olin aikaisemmin hieman alakuloinen j arki oli aika haastavaa ja sitten tuleekin yhtäkkinen hiljaisuus. Mutta tällä kertaa hiljaisuus olikin merkki vaan arjen muuttumisesta positiiviseen suuntaan :)

      Hui, teillä on tosi aikainen poitsu :) Teilläkin varmasti riittää vipinää. Semmoinen vipeltäjä, ei voi kohta enää vauvasta puhua :) Mites teidän puhe on kehittynyt, kun motorisesti on kehittynyt niin vauhdilla? Meillä kun se puhe hieman kai laahaa perässä...

      Poista
    2. Eihän tuo vielä mitään "puhumista" ole. Kaikenlaista ääntelyä on ja oman äänen kokeilua. Esikoinen lähti myös aikaisin liikkeelle ja alkoi tosi aikasin puhua. Ja pitkiä lauseita alkoi tulla aikaisin.

      Poista
    3. No tarkoitinkin tämän ikäisen lapsen puheenkehitystä. Alkuunhan lapsi ääntelee ja jokeltelee, jonka jälkeen lapsi alkaa tavaamaan tavuja (ta-tä-pä). Tarkoitin sitä, ettei meillä vielä tule tavuja, äännellään kyllä muuten ihan tosi paljon..

      Poista
  5. Moikka ja kiva kuulla miten teillä on mennyt :) Aina välillä olen käynyt kurkkimassa onko uusia kuulumisia tullut. Minulla on siis tyttö joka on pian myös 7,5kk
    Meidän neitiä voisin kyllä kuvailla melko tyytyväiseksi vauvaksi jos tosiaan tuota touhoa voi enää vauvaksi kutsua :D Meillä lähdettiin ryömimään 5,5kk vanhana ja 6,5kk lähti konttaamaan ja siitä oikeastaan parin päivän päästä alkoi jo nousta polvilleen tukea vasten ja sitten jo jaloilleen :O Istumaankin oppi itse samoihin aikoihin kun alkoi konttaus olla hallussa. Nyt äidillä onkin sitten pikku apulainen joka tykkää seisoa pyykkikonetta vasten ja astianpesukoneen ollessa auki on siinä sekunnissa jo haalimassa lusikoita suuhunsa :D Kaappeja avataan ja tyhjennetään ja koiran nappulat maistuu sekä koiran vesikupissa on kiva läpsytellä käsiä :D Viihtyy siis itsekseen välillä turhankin hyvin :D
    Yöt ovatkin sitten olleet viimeiset pari kuukautta aika hulinaa kun tätä liikkumisen taitoa on pitänyt pitää yllä myös unissaan :/ No onneksi on nyt tällä viikolla nukkunut kaksi yötä n. klo 19-05 heräämättä ja toivottavasti nämä pahimmat hulinayöt sitten olisivat jo ohi.. toistaiseksi.. Hampaita tytöllä ei meinaan vielä ole yhtään ja naurettiin miehen kanssa että meinaako opetella kävelemään ennen kuin hampaita tulee ettei kaatuillessa telo niitä :D
    Pahaa eroahdistusta meillä ei ole vielä havaittu ja isi kelpaa kyllä mutta väsyharmituksen tullessa vain äiti kelpaa lohduttajaksi.
    Meilläkin syödään kiinteitä 5 kertaa päivässä ja maito on meilläkin välillä tehnyt huonommin kauppansa mutta pysytellyt kuitenkin siinä 600ml:ssä. (Kikoista puheenollen meillä on tarjottu maitoa esim. pillimukista ja snapsilasista :D) On saanut maitoa 6 kertaa vuorokaudessa mutta nyt olen vähentänyt viiteen. Neuvolassa ovat jo kaksi kertaa puhuneet yösyötön lopettamisesta, mutta itse olen ollut sitä mieltä että jos tyttö menee parhaimmillaan jo 18.30 nukkumaan ja syö aamulla 05-06 niin onko se nyt enää YÖsyöttöä..?? Nukkuu yleensä sitten maidon jälkeen vielä noin seitsemään asti joskus jopa myöhempään ja sitten saa aamiaiseksi puuron. Olen siis jättänyt sen aamiaismaidon pois kun puuroon sitä kuitenkin tulee.
    Syödäänkö teillä soseita vai sormiruokaa tai kumpaakin? Oletko itse tehnyt ruokia?
    Terveisin L&E

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, ihana kun kävit jättämässä kommentin! On niin mukava lukea myös teidän muiden kuulumisia :)

      Teilläkin tyttö on lähtenyt tosi aikasin liikkeelle :O Kuulostaa kyllä ihanalta pikku apurilta ;) Se on kyllä hieman harmi että unet häiriintyy noista uusista taidoista. Luulisi jotenkin että uuden oppiminen kuluttaa enemmän voimia ja siten vauva olisi väsyneempi ja nukkuisi paremmin :)

      Miksi neuvola ohjaa jättämään "yösyötön" pois? Meillä tuo on jo melkein aamua :D Meillä syödään pääasiassa soseita, mutta koitan myös joka aterialla tarjota jotain sormiruokailtavaa. Haluaisin enemmänkin antaa neidin syödä itse, mutta jotenkin haluan vaan varmistua että sinne mahaan oikeasti päätyy ruokaa :) Toivottavasti jossain vaiheessa tämä syömisistä stressaaminen helpottaa :)

      Poista
  6. Moi! Pakko kysyä, että mistä tuo kuvassa oleva leikkimatto/alusta on? 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka. Leikkimatto on ostettu br leluista joskus joulun jälkeen :)

      Poista