Näytetään tekstit, joissa on tunniste verenpaine. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verenpaine. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Loppusuoralla

Homma etenee...

Eilinen ja tämä päivä on ollut aika kamalia. Verenpaineet on heitelleet ja lääkäri on käynyt mua tutkimassa ja useasti on peräänkin jouduttu soittelemaan. Lääkitystä on venkslattu ees sun taas, ja olo vaan pysyy kökkönä. Eilen olin niin koomassa, että en kyennyt kun makaamaan silmät kiinni, edes puhelimessa en jaksanut puhua. Sainkin käskyn vaan levätä, syömässä saa käydä pikapikaa, samoin vessassa.

Tänään sitten lääkäri vihdoin teki päätöksiä, ja totesi ettei näin enää voida jatkaa. Kohdunsuu oli sormelle auki, aavistuksen kanavaa jäljellä. Lääkäri koitti kopeloida hieman rajummin, josko synnytys käynnistyisi spontaanisti. Kuulemma ihan kivan kypsä tilanne. Jos huomisaamuun mennessä ei ole mitään tapahtunut, niin sitten käynnistetään. Jos illalla tulee voinnissa muutoksia niin sitten käynnistetään jo illalla/yöllä.

Ultrassa vauva voi hyvin, istukka toimii ja virtaukset oli kunnossa. Painoarvio oli 2,8kg, eli pieni tirriäinen :)

Nyt sitten levossa odottelen supistuksia, joita ei näy, ei kuulu. Eli todennäköisesti aamulla laitetaan ballongi paikoilleen ja sitten vain odotellaan. Kun ballongi irtoaa (siis jos irtoaa vuorokauden sisällä) niin sitten mennään saliin ja puhkaistaan kalvot. Hurjaaaa!! Tähän voi siis mennä tunneista pariin vuorokauteen. Aika kuumottavaa kun ei tiedä miten homma etenee. Etenkin kun mies ei saa olla täällä yöllä, vasta sitten kun päästään synnytyssaliin niin mies saa olla kokoajan mukana.

Täytyy vaan toivoa, että kaikki menee hyvin ja kerittäisiin saada meidän koiralle hoitaja.
Onko kellään kokemuksia ballongi-käynnistyksestä? Kuinka nopeasti kohdunsuu on auennut?

Nyt jännittää ihan sikana, en tiedä olenko sittenkään tähän valmis :) Perjantaina kun kotoa lähdin, en olisi ikinä uskonut että kotiin tullaan vasta vauvan kanssa, iiikk!

Terkuin Lilli ja tirriäinen rv 38+0

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Kuulumisia osastolta

Täällä sitä yhä ollaan, yhtenä kappaleena.

Eilen oli aika kamala päivä, joten en jaksanut tännekkään mitään päivittää. En saanut yöllä nukuttua ollenkaan, joten aamulla kaiken muun olon lisäksi oli vielä valtava univelka päällä.
Päivät täällä etenee ruokailujen tahtiin. Tuntuu, että täällä syödään koko ajan! Ruokaillessa onneksi saa aikaa kulumaan, kun juttelee muiden odottajien kanssa. Täytyy sanoa, että saan olla tyytyväinen, että minulla on "vain" raskausmyrkytys, niin kamalia kohtalontovereita täällä on. Täällä on muutama odottaja maannut jo useita viikkoja, ja makaavat synnytykseen asti. Yhdellä on vauva kuollut, kun se syntyi rv 26, eikä mitään ollut tehtävissä. Parin vauvalla on jokin kehityshäiriö ja parilla on jotain istukkaongelmaa. Silti suurin osa näistä naisista täällä on hyväntuulisia ja hyvinvoivan oloisia. Itse itkeskelin lähes koko eilisen koti-ikävää ja huonoa oloa. Tuntui jopa typerältä, vaikka tiedän että onhan meilläkin ihan kunnon syy maata täällä.

Eilinen meni myös aika pitkälti verenpaineita mittaillessa. Lääkitys aloitettiin jo siellä päivystyksessä ja sitä on täällä muutettu tiuhaan tahtiin, kun tuntui että paineet vaan nousee eikä niitä saada millään alas. Nyt otan paria eri lääkettä ainakin 4 kertaa päivässä. Tämä on nyt tuottanut tulosta ja tämän aamun paineet oli jo melko hyvät.

Tässä hurjin mittaustulos. Tämän jälkeen haettiin lääkäri paikalle pikavauhtia.

Kovasta päänsärystä olen kärsinyt myös, samoin silmissä vilkkuu tähtiä. Se on aika lamauttavaa. Ison osan päivästä makaankin käyrällä. Ktg-käyrää otetaan 3 kertaa päivässä ja aina tunnin kerrallaan. Vauvalla on ollut sydänäänissä hieman huono vaihtelu, joten olen toisinaan maannut pitkiäkin aikoja. Eilisen illan ja tämän aamun käyrät olivat kuitenkin kätilön kertoman mukaan hyviä. Ja vauva onkin alkanut liikkua enemmän entiseen tapaan<3

Turvotus on nyt hieman laskenut, tänne tultaessa sitä oli kertynyt useamman kilon verran. Olin sellaisessa kokovartalopöhötyksessä. Nyt on jo helpompi olla. Valkuaisen määrä oli eilen pysynyt samassa, tämän päivän tulosta vielä odotellaan. Kuitenkin vointi on tänään huomattavasti parempi. Varmasti se, että sain jonkun rauhoittavan lääkkeen illalla, jonka avulla olin taju kankaalla lähes koko yön, auttaa asiaan.
Hoitajat täällä on mukavia. Minua on nyt hoitaneet samat kätilöt, joten aina ei tarvitse aloittaa voinnissa alusta. Mies on ollut täällä joka päivä niin paljon kuin mahdollista. Eilen kävi myös rakas ystävä piristämässä mun iltaa.

Eilisen lääkäri sanoi jatkoista sen verran, että jos proteiini ei nouse, ja paineet saadaan alas, jatkettaisiin seurannalla. Koitin kysellä kotiinlähdöstä esim maanantaina, ja hän vain totesi että "Ainahan sitä voi toivoa". Eli en tiedä miten kauan ne pitää täällä seurannassa, jos tilanne rauhoittuu. Jos protskut nousee, niin sitten tietysti synnytetään. Aika epävarmaa tämä tulevaisuus. Ja nyt tietysti huolettaa ne asiat kotona, mitä en ole kerennyt tekemään. Vauvan kotiinlähtövaatteet on valitsematta ja sairaalakassi muutenkin vielä osittain pakkaamatta, tuttipulloja ei ole keitetty, eikä käytetyn sitterin päällisiä ole pesty yms. Toivon siis todella, että täältä päästäisiin vielä yhtenä kappaleena edes käymään kotona...

Terkuin odotteleva Lilli ja vauva rv 37+4

perjantai 30. lokakuuta 2015

Raskausmyrkytys

Täällä sitä nyt ollaan, osastolla raskausmyrkytysepäilyn vuoksi.

Kävin tänään siellä neuvolassa, jossa verenpaineet oli vaan noussut eilisistä. Pissassa oli proteiini selvästi yhdellä plussalla. Päätä ei niinkään särkenyt, enemmänkin jomotteli. Silmät tuntui aroilta ja muutenkin olo oli vähän höntti. Vauvakin oli ollut melko hiljainen.
Onneksi oma terveydenhoitajani otti minut vastaan ja sain vuodattaa hänelle oloni ja huoleni. Kuunneltiin vauvan sydänäänet, jotka olivat hyvät. Sanoi se kuitenkin samaan hengenvetoon, että päivystykseen pitää lähteä, mielellään vielä taxilla. No siitä sitä sitten lähdettiin. Onneksi mies pääsi aikaisemmin töistä pois ja ehti hyvin mukaan.

Sairaalassa pääsin heti käyrälle. Sydänäänikäyrää otettiin pitkä tovi, sillä vauva oli uninen ja käyrässä oli huono vaihtelu. Annoin uuden pissanäytteen ja muutaman putken verta. Verenpaineita mitattiin tiuhaan, ja luvut senkun kohosivat. Eikä ihmekkään, olin aivan paniikissa! Sitten päästiinkiin heti lääkärille. Kohdunsuu oli vielä ilmeisesti melko epäkypsä synnytystä ajatellen. Vauvalla tuntui olevan kaikki hyvin, vaikka ei taaskaan hievahtanutkaan koko ultrauksen aikana, vaikka kuinka taas tökittiin. Sitten lääkäri ilmoitti että osastolle pitää jäädä, ja välissä pitää vielä vaihtaa sairaalaakin. Niimpä saatiin taxikortti kouraan ja lähdettiin toiseen synnytyssairaalaan.

Tänne tultaessa otettiin taas verenpaineita. Itku on ollu tosi herkässä, niin paljon mua pelottaa ja ahdistaa. Mies lähti kotiin käyttämään koiraa lenkillä ja hakemaan mun tavaroita. Sillä välin itkin minkä kerkesin. Aluksi "iloitsin" kun sain olla yksin tässä 4 hengen huoneessa, mutta melkein heti perään sainkin itselleni huonekaverin.
Illan mittaan on otettu verenpaineita ja oon saanu paria eri lääkettä, jotta paineet laskis. Päätä on särkenyt aikalailla, siihen sain paracetamolia. Illan ktg-käyrä näytti jo paremmalta ja on tuo tyyppi nyt liikkunutkin.



Kaikki on siis ihan auki. Jos huomisen pissassa on enemmän proteiinia, niin sit vissiin käynnistetään synnytys, koska noi verenpaineet ei meinaa laskea. Jos taas proteiinia on vähemmän kun tänään, niin sit seuraillaan. Toivon kovasti, että pääsisin kotiin, mutta jos paineet on tätä luokkaa niin ihan turha edes moisesta haaveilla. Itkettää ja pelottaa.

Nyt koitan hetkeksi ummistaa silmät. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, puutuneilla käsillä on hankala osua puhelimen näppäimiin.

Terkuin itkuinen Lilli ja koomainen masun asukki rv 37+2

torstai 29. lokakuuta 2015

8. Neuvolakäynti + alkava toksemia?

Tänään oli taas aamulla neuvolakäynti, raskausviikkoja on jo kasassa 37+1. Aika oli jo klo 9, eli ei kauhean kiva tällaiselle iltavirkulle. Joudun jälleen menemään neuvolaan yksin, sillä luonnollisesti mies on aamusta töissä. Tuli jotenkin tosi paha mieli kun menin neuvolaan, ja näin pari perhevalmennuksesta tuttua mammaa myös käynnillä, ja heillä oli puolisot mukanaan :/ Juuri tänään minäkin olisin tarvinnut miehen tuekseni mukaan.

Minut otti vastaan jokin toinen neuvolantäti, sillä omani oli tänään vielä sairauslomalla. Ennen käyntiä saavuin jälleen paikalle hyvissä ajoin mittaamaan verenpainetta. Mittari kuitenkin sijaitsee samassa tilassa, mihin äideille on järjestetty tilat imettämiseen. Tänäänkin siellä oli kaksi mammaa imettämässä/höpisemässä ja meikäläinen mittaamassa verenpaineita. Ei siis järin rentouttavaa, ainakaan minulle. No sain jonkunlaiset paineet mitattua, jotka olivat kyllä reilusti yläkanttiin. Pistin verenpaineen nousun tuon tilanteen piikkiin. Pissassa oli jälleen hieman proteiinia, ei ehkä kuitenkaan ihan yhden plussan verran.

No tämä neuvolantäti tuntui olevan hyvin kiireinen. Äkkiä kyseltiin kuulumiset ja sain kerrottua että huonosti olen nukkunut. Tarkisti verenpaineet ja kyseli päänsärystä, ja totesin kyllä että eilen alkoi melkomoinen jomotus, joka jatkui tänä aamunakin. Sanoin samaan hengenvetoon, että olen kyllä nukkunut huonosti, josko johtuisi siis siitä. Näin jälkikäteen tajusin, että juuri viimeyönä nukuin yllättävän hyvin. Menin miehen kanssa yhtäaikaa nukkumaan klo 22:30 aikoihin ja heräsin aamulla miehen lähtiessä töihin (jos ei paria pissareissua lasketa mukaan). Verenpaineen nousun hänkin kuittasi sillä rauhattomalla tilanteella, mutta edelleen näin jälkeen päin ajateltuna, paineet ovat kyllä tosi korkeat edellisiin lukemiin verrattuna. Tänään verenpaine oli 147/112, kun taas viimeksi 134/92 (silloinkin mittailin imettäjien kanssa yhtäaikaa). Muutoin verenpaineet ovat olleet 122/82 luokkaa.

Paino oli noussut myös aika melkoisesti, 2,4kg. Turvotuksia on siis ilmeisesti aika paljon, minkä totesin aamulla kun nahkanilkkurit eivät enää mahtuneetkaan jalkaan. Samat kengät minulla oli jalassa toissapäivänä. No, jos iloisia asioita pitää löytää, niin näköhäiriöitä ei ole, eikä myöskään vannemaista ylävatsakipua. Sellainen yleinen höntti ja vähän kurja olo kylläkin.

Vauvalla oli kaikki hyvin, sykkeet normaalia luokkaa. Pää oli vielä liikuteltavissa, eli laskeutumista odotellessa. Sf-mittaa ei mitattu (?). Olin jotenkin niin pöhnässä koko käynnin ajan, etten edes tajunnut että se jätettiin mittaamatta.

Lopuksi terveydenhoitaja sanoi, että jos maanantaina tulisin uudelleen itsekseni mittaamaan verenpaineet, ja seuraava neuvolakäynti on sitten puolentoista viikon päästä. Sitten se sanoi vähän niinkun että heihei. En siis todellakaan kerennyt kysyä edes yhtään mitään, niin kiireesti tuo alkoi kirjoittamaan koneelle jotain ja vaikutti erittäin kiireiseltä. Kaikenkaikkiaan tuohon käyntiin meni 20min. Lähdin sitten hieman takki auki kotia kohti, kerkesin bussipysäkille kun sain tekstiviestin neuvolasta, että sinne pitääkin mennä takaisin jo huomenna klo 12.

Otin kotiin tultaessa päiväunet, ja huomaan, että edelleenkin päätä jyskyttää. Luin äsken netistä raskausmyrkytyksestä ja hieman säikähdin. En tajunnut esim neuvolassa sanoa, että kädet ja sormet puutuu erittäin helposti, joka ilmeisesti siis johtuu ylävartalon turvotuksesta. Terkkari ei edes kysynyt turvotuksista, sanoi vain että loppua kohden voi tulla runsaampaa painonnousua. Turvotuskohdan se on jättänyt neuvolakortista täyttämättä. Mietin, että mitähän tässä nyt tekisi.. Toisaalta, hyvä että pääsen jo huomenna jälleen neuvolaan ja ilmeisesti vielä omalle terveydenhoitajalle, mutta voiko joku raskausmyrkytys kehittyä niin nopeasti että vauvalle kerkiäisi sattua jotakin tässä yön aikana? Aiheuttaako jo yksistään korkeat verenpaineet vauvalle haittaa? Onko kenelläkään kokemuksia? 
Jäi kyllä vähän turvaton olo..

Terkuin huolestunut Lilli ja toivottavasti hyvinvoiva vauva rv 37+1