Vauva-arki: ikää 4kk

Tässä taas yksi meidän tavallinen päivä. Nykyään kyllä kaikki päivät on hieman erilaisia, sillä joskus tyttö nukkuu kahdet päikkärit, joskus kolmet lyhyet :) Mutta tämä on kuitenkin hieman suuntaa antava :)

klo 7:30 Pinniksestä alkaa kuulua hyväntuulinen höpötys, tyttö on selkeästi herännyt. Äiti ei jaksa ihan vielä nousta, joten jään sänkyyn kuuntelemaan höpötystä. Enni leikkii unipupulla ja höpöttelee sille yön kuulumiset.

klo 8:15 Pikku hiljaa höpötys alkaa muuttua kiljunnaksi, Enni kaipaa seuraa. Vihdoin mamikin jaksaa nousta. Lähdetään aamukahvin keittoon. Enni istuu stokken tuolissa leikkimässä uudella dinolelulla ja mami juo rauhassa kahvit. Sitten lähdetään tytön aamupesuille ja vaihdetaan päivävaatteet päälle.

klo 8:45 Nälkä yllättää. Enni juo 100ml maitoa, jonka jälkeen jatkaa leikkiä leikkimatolla.

klo 9:15 Väsykitinä alkaa, leikkimatto ei enää jaksa viihdyttää. Vien Ennin sänkyynsä, tyttö nukahtaa melkein heti.

klo 11:45 Enni herää. Käydään vaipan vaihdolla ja annan maidon. Tällä kertaa Enni jaksaa juoda 110ml, vaikkakin kaikki muu kiinnostaisi enemmän kuin syöminen.

klo 12:15 Nappaan koiran matkaan ja pakkaan vauvan rattaisiin, lähdetään lenkille ihanaan kevätaurinkoon.

klo 13:15 Kotiudutaan lenkiltä. Annan tytölle hedelmäsoseen, jota menee tällä kertaa 1/3 purkkia. Päärynä ei kuulu meidän tytön lemppareihin :D Sitten mennään lattialle leikkimään (eli kierimään).

klo 14 Enni haukottelee ja vaikuttaa jo väsyneeltä. Vien sänkyyn, mutta siellähän olisi kivempi jatkaa leikkejä kuin nukkua. Pidän hetken kättä Ennin päällä, jotta tyttö rauhoittuu (muuten kääntyy mahalleen), sitten jätän nukahtamaan yksin. Käyn hetken päästä kurkkaamassa että tyttö nukkuu, ja vieläpä oikein päin :)

klo 16 Enni herää hyväntuulisena. Käydään taas vaipan vaihdolla ja annan maidon. Tällä kertaa tyttö on ilmeisesti nälkäinen, sillä maitoa uppoaa 120ml. Maidon jälkeen tyttö leikkii hetken isänsä kanssa.

klo 16:45 Lähdetään porukalla ostoksille kauppakeskukseen. Enniä ei tietenkään nukuta, parasta viihdettä on katsella maailmaa rattaista. Tyttö nukahtaa kotimatkalla, ottaa pienet 25min torkut.

klo 18:45 Ollaan juuri kotiuduttu ja tyttökin on herännyt hississä. Isi vaihtaa vaipan ja minä syötän Ennille kasvissoseen, jota menee tällä kertaa hieman vajaa puoli purkkia. Sitten taas touhuillaan Ennin kanssa leikkimatolla.

klo 19:30 Annetaan tytölle maito, jota juo huimat 130ml. Sylitellään ja höpötellään<3

klo 20 Kylvetetään yhdessä tyttö ja vaihdetaan yökkäri. Kylvyn jälkeen isi viihdyttää hetken aikaa neitiä ja antaa vielä tilkan maitoa n. 50ml, jonka jälkeen isi vie tytön unille. Uni ei kuitenkaan maistu vielä, vaan alkaa armoton huuto. Haetaan tyttö vielä hetkeksi seurustelemaan ja sitten uusi yritys.

klo 21 Tyttö nukahtaa. Nyt alkaa taas isin ja äidin oma-aika, eli toisin sanoen keittiön siivous, pyykkien levitys, koiran iltapissatus ja pullojen pesu. Jaksetaan kattoa hetki telkkaria ja sitten kaadutaan sänkyyn.

klo 01 Tutti on tipahtanut, ja siitä syntyy itkua. Olen yllättävän hereillä, joten päätän antaa samalla maidon, tyttö juo 140ml, jonka jälkeen jatkaa heti unia.

klo 6 Enni heräilee jälleen höpöttämään. Nousen maidon lämmitykseen. Hyvin vähäeleisesti annan maidon (mamia nukuttaa vielä ihan kamalasti), jonka jälkeen laitan tytön pinnikseen ja toivon että unta vielä riittäisi edes hetkeksi. Hetken aikaa Enni pölöttää unipupulle, jonka jälkeen simahtaa.

klo 8 Alkaa jälleen hyväntuulinen höpötys :) Kurkkaan pinniksen laidan yli, ja siellä minua on vastassa hymyileväinen neiti, joka kohottaa heti kädet ilmaan syliin ottamisen merkiksi. Tuo hymy sulattaa sydämeni ja nappaan tytön syliin. Halitaan ja pusutellaan, ja näin alkaa taas uusi päivä :)

Näin meidän päivät suurinpiirtein sujuu. Tosin maitoa menee toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Tuona kyseisenä päivänä Enni joi maitoa n. 780ml, joka on meille jo aika hyvin. On päiviä, että saan hädintuskin juotettua edes 500ml. Vähimmäismäärä, mitä 4kk vauvan tulisi juoda on juuri tuo 700ml. No mutta, tyttö kasvaa kuitenkin käyrien suuntaisesti, enkä toisaalta voi pakottaakkaan vauvaa juomaan maitoa.

Onko muilla on ollut maitolakkoja? Miten niistä on selvitty?

Terkuin, Lilli ja Enni 4kk ja 1vk

Kasvua ja kehitystä

Heipä hei taas, pitkästä aikaa!

Aika menee niin kamalaa vauhtia, eikä tälle blogille enää oikein tunnu jäävän aikaa. Postausaiheita mulla ois mielessä vaikka miten monta. Enni ei enää nuku niin paljon kuin vielä kuukausi sitten (kun mietin että onko mun lapsessa joku vika kun se nukkuu paljon, niin ihan terve taitaa olla :)) niin omaa aikaa ei vaan vuorokaudessa ole enää kauheasti.

Lyhyesti sanottuna, me ollaan eletty ihan normaalia elämää. Oikeastaan ollaan vaan nautittu arjesta, sillä jonkinmoinen rytmi on löytynyt. Tosin rytmiä on nyt sotkenut soseiden aloitus ja pulloraivarit + maitolakko. Myös semmoinen kokoaikainen kitinä on astunut kuvioihin, liekö sitten hampaita tulossa. Myöskään vaunuissa tuo lapsukainen ei enää viihtynyt, joten meidän oli jo pakko vaihtaa ratasosaan, jotta Enni näkee reissussa maisemia, ja näin ulkoilut jälleen sujuvat :) Niin ihanat kuin ne meidän Brio Smilet olivatkin, niin hankittiin meille uudet rattaat. Niistä olisi tarkoitus tehdä jonkinmoista postausta jossain vaiheessa, sillä itse en näistä löytänyt mitään infoa ja aika sokkona ne ostettiin. Muita ihania ja iloisia juttuja on myös tapahtunut, sillä mies pääsi yllättämään ja kosi<3 Enni on siis jäänyt jo ensimmäistä kertaa mummin luokse hoitoon, kun me miehen kanssa vietettiin hetki laatuaikaa. Oltiin poissa vaan muutama tunti, ja hyvin oli sujunut. Uskalletaan toistekkin ottaa parisuhdeaikaa :)

Neuvolassa käytiin myös viime viikolla. Saatiin nyt se rota virus - tehoste, ja siitä on kyllä itkuisuus lisääntynyt. Ei onneksi samanlaista raivoa kuitenkaan kuin siitä ensimmäisestä annoksesta. Paino oli nyt 6185g ja pituus 60,2cm. Pienihän tuo meidän tyttö taitaa olla, mutta kasvaa kuitenkin käyrien suuntaisesti. Enni käyttää tällä hetkellä 56-62cm bodeja, housuissa menee jo 62-68cm.

Enni on iloinen ja hymyileväinen tyttö, äidin kullanmuru<3 Meillä opittiin viime torstaina kääntymään selältä masulleen, ja nythän tuo tyttö olisi koko ajan kääntymässä. Joku ihana lukija toivoikin postausta Ennin kehityksestä, tosi hyvä idea! Koitan saada sellaisen tehtyä :)

Nyt meikäläisen aamukahvi on tippunut, alan nautiskelemaan tästä pienestä omasta ajasta. Palaan pian taas kuvioihin! :)

Ihanaa kevään alkua<3

Terkuin, Lilli ja Enni 4kk

Vauva tuli taloon

Meidän vauva tuli taloon jo tovi sitten, mutta en koskaan kerennyt raskausaikana kuvaamaan vauvavalmisteluja, sillä kaikki jäi niin pahasti kesken. Parempi kai myöhään kun ei milloinkaan :) Ja minusta itsestäni on kiva kurkkia toisten koteihin, joten tässä pieni kurkistus meidän asumukseen :)

Asutaan yhä samassa asunnossa, minne muutettiin juuri ennen plussaa. Tämä on isohko kaksio, johon mahdutaan vielä oikein hyvin. Toiveissa olisi kuitenkin löytää uusi koti, jossa olisi enemmän neliöitä (vauvalle oma huone) ja pihaa meidän koiralle.

Vauvan sänky on siis luonnollisesti meidän makkarissa :) Tämä Stokken Sleepi sänky on kyllä ollut aivan ihana<3 Toki se on hirmu iso, joten vauva näyttää yhä tosi pieneltä siellä nukkuessaan. Mutta mahtuupahan hyvin nukkumaan tässä vielä aika pitkään. Plussaa tulee myös pyöristä. Ennen kun vauva nukkui perhepedissä minun vieressäni, rullasin sängyn meidän sänkymme viereen "kaiteeksi", jolloin meillä oli enemmän tilaa nukkua ja minä pystyin nukkumaan rauhallisin mielin :)

 Meillä ei ole kauheasti säilytystilaa, joten tömmöinen ratkaisu löysi tiensä meidän seinään. Esille saa söpöimmät vaatteet :) Muutoin vauvanvaatteita säilytetään lipastossa (ja lipaston päällä ja siellä ja täällä ja vähän tuolla :D)

Tässä vielä vauvan vaipanvaihtopiste. Meillä ei ole erikseen mitään hoitopöytää, vaan pesukone käy tähän tarkoitukseen vallan mainiosti :) Viereen saa kaikki tärkeimmät hoitotuotteet ja pesupaikka on aivan vieressä. Meillä on hoitoalustana Petite Cherien hoitoalusta, joka on ihanan pehmoinen ja jossa vauvan on hyvä köllötellä ja katsella pöllöjä hoitotoimien ajan :)

En käsittänyt, miten paljon näin pieni vauva tuo tullessaan tavaraa mukanaan :D Paljonhan meilläkin on ns. ylimääräistä härpäkettä, mutta suurin osa on tietysti arkea helpottavia. Toivon kovasti, että löydetään pian isompi koti, jossa olisi enemmän tilaa vauvan tarvikkeille. Niin, ja meidän tavaroille myös :D

Terkuin Lilli ja Enni 3,5kk

Vauva-arki: ikää 3kk

Noniin, tässä pieni läpileikkaus meidän tämänhetkisestä arjesta. Tämä on aikalailla meidän tavallinen päivä. Jos lähdetään jonnekkin kaupungille, niin vauva nukkuu nykyään aika vaihtelevasti vaunuissa. Yleensä vaunulenkillä nukkuu hyvin, mutta kaupungilla vauva haluaa katsella ympärilleen, eikä malta ummistaa silmiään :)

klo 8 Herään höpötyksen ääniin, jotka tulevat pinniksestä :) Vauva on siis herännyt nukuttuaan 12tunnin yöunet. Vastassa minua on jokelteleva tyttö, joka hymyilee leveästi nähdessään äidin kasvot. Otan vauvan vielä hetkeksi viereeni meidän sänkyyn, jossa höpötellään hetki. Sitten lähdetään aamupesuille ja päivävaatteiden vaihtoon.

klo 9 Vauvalle tulee pesujen jälkeen nälkä, joten syötän maidon (pullosta menee nykyään semmonen 140-150ml). Maidon jälkeen vauva onkin jo hyvin uninen, hyvä kun jaksaa maidon juoda loppuun. Siirrän vauvan omaan sänkyynsä ensimmäisille päiväunille.

klo 11:40 Vauva heräilee. Käydään vaipan vaihdolla, jonka jälkeen laitan vauvan stokken tuoliin ihmettelemään lelua, kun mami laittaa itsenä valmiiksi. Samalla höpötellään ja kerään "tikrun" muutaman kerran lattialta :D Pian vauva ilmaisee nälän merkkejä, joten hoidetaan syöttö.

klo 12:45 Pakkaan vauvan vaunuihin ja lähdetään kävellen kauppaan. Vauva simahtaa melkein heti kun päästään ulos ja nukkuu koko reissun.

klo 14:30. Tullaan kotiin. Vauva on herännyt juuri hissimatkan aikana. Käydään vaipan vaihdolla ja leikitään hetki. Katsellaan leluja ja ollaan leikkimatolla.

klo 15 Maidon aika! Sitten touhut jatkuu. Vauva keinuu hetken keinussa ja juttelee leluille.

15:45 Jälleen päikkäriaika. Lelut ei jaksa enää kiinnostaa ja jokeltelu muuttuu väsykitinäksi. Peittelen vauvan vielä omaan sänkyynsä nukkumaan. Laitan itkuhälyttimen päälle ja suljen oven. Päikkäriaikaan touhuilen omiani ja hoidan kotia.

klo 17:15 Vauva heräilee. Jälleen ohjelmassa on vaipanvaihto. Jäädään hetkeksi hoitopöydälle jumppailemaan ja samalla hieron vauvaa, tästä hän nauttii. Vauva hymyilee ja jokeltelee paljon. Jumppailun jälkeen iskee nälkä, syötän maidon. Syötön jälkeen katsellaan vielä hetki leikkimaton leluja. Ne ei tosin jaksa vielä kauheasti kiinnostaa, niihin kun ei itse vielä yletä.

klo 18:30 Iltakitinä alkaa. Koitan laittaa vauvan vielä miniunille pinnikseen, ja yllätyksekseni vauva simahtaa. (Yleensä vauva ei enää tässä vaiheessa nuku, vaan kitisee herkästi väsymystään. Eli toisin sanoen tässä vaiheessa mami keksii viihdykkeitä, jotta vältyttäisiin itkukohtaukselta.)

klo 19 Vauva herää. Toihuillaan olkkarissa koko perheen voimin. Pian väsykitinä alkaa uudestaan.

klo 19:30 Koska vauva on jo väsyneen oloinen, aloitetaan iltapuuhat. Mennään kylpyyn, josta vauva nauttii valtavasti. Koko kylvyn ajan vauva on yhtä hymyä. Vaihdetaan yökkäri päälle ja mennään hämärään makkariin maidolle. Pupu kainaloon ja hyvänyönsuukot ja -toivotukset. Sitten siirrän vauvan omaan sänkyynsä. Laitan itkuhälyttimen päälle ja suljen oven.

klo 20:15 Itkua ei ole kuulunut. Käyn kurkkaamassa ja huomaan vauvan nukkuvan. Jätän vauvan nukkumaan, tästä alkaa isin ja äidin oma-aika :)

klo 2 Vauva ääntelee sängyssään ja hamuilee. Annan maidon ja jatketaan samantien unia.

klo 5 Pikainen vaipanvaihto hämärässä ja syöttö. Unet jatkuu.

klo 8 Vauva herää uuteen päivään :)

Tämmöinen :) Aika peruspäivä, tosin päikkäriajat eivät ole mitenkään vielä vakiintuneet. Jos ei käydä kauppaa kauempana, saattaa vauva nukkua vielä illemmalla toiset päikkärit parvekkeella. Iltapuuhat meillä alkaa yleensä aina klo 19-20 välillä. Ollaan otettu kylpy nyt meidän iltarutiineihin, sillä se on vauvalle nautinnollista ja rentouttavaa. Unilla vauva on lähes joka ilta viimeistään klo 20. Kun lueskelin meidän 2kk arkipäivää , huomaan miten elämä on jo näin lyhyessä ajassa muuttunut. Itkuisuus on vähentynyt aivan huomattavasti! Muutenkin meidän elämä on nyt jotenkin selkeämpää ja rauhallisempaa. Myös unille meno on helpottuntu ihan älyttömästi. Ennen minun piti hipsutella vauvaa unille ja olla valppaana huomaamaan vauvan unenmerkit. Nyt tunnen nuo merkit, ja jos ne menee minulta ohi, tyttö kyllä kiljaisee. Sitten mennään vaan sänkyyn ja vauva osaa nukahtaa itsekseen. Arki on nyt huomattavasti helpompaa :)

Terkuin Lilli ja tyttönen 3kk

Elämä vauvan ympärillä

Hei taas piiiitkästä aikaa!

 En tiedä edes mistä aloittaisin tämän postauksen.. Jotenkin mieli on ollut aikalailla maassa, etten ole saanut aikaiseksi avata bloggeria, saati pystynyt kirjoittamaan arjesta. Kaikki oikeastaan alkoi siitä, kun vauva sai ensimmäisen rotavirus-rokotteen 2,5kk ikäisenä. Sen jälkeen elämä on ollut pelkkää itkua ja parkua ja huutoa. Kaksi viikkoa elämä oli aikalailla kamalaa. Siihen itkuun ei oikeasti auttanut mikään. Nyt viime viikolla 3kk neuvolassa en antanut antaa vauvalle tehosterokotusta, sillä en oikeasti selviäisi toisesta samanlaisesta kaksiviikkoisesta. Toinen rota-annos annetaan sitten 4kk kohdilla ja toivotaan, että suolisto olisi jo kehittynyt, ettei tulisi niin kovia vatsakramppeja. Viime neuvolassa vauva sai kuitenkin nelos- ja viitosrokotteen, joista ei onneksi ole ilmennyt juurikaan mitään oireita.

Muutoin neuvolassa kaikki oli kai suht ok. Painoa oli tullut ihan kivasti (5110g, sp 2790g), vaikkakin yhä alakäyrillä mennään. Pituus-paino käyrä on tehnyt taas koukkauksen alaspäin :/ Pituutta oli nyt 56,5cm, eli 10,5cm tullut 3kk:ssa. Terveydenhoitaja kiinnitti huomiota siihen, että vauvan vasenpuoli dominoi, eli vauva katselee enemmän vasemmalle ja käyttää enemmän vasenta kättään. Tämä varmasti johtuu siitä, että vauva on nukkunut minun vieressäni yöt vasemmalla kyljellä ja vessassa lempilelu on vauvan vas. puolella. Th pelotteli minua jo fysioterapia lähetteellä yms. Onneksi samalla reissulla oli myös neuvolalääkärin aika, jossa lääkäri totesi vauvan terveeksi. Hän myös huomasi vauvan suosivan vasenta puolta, muttei ollut asiasta yhtään niin huolissaan, sillä vauva käyttää myös oikeaa kättä ja kääntyy hyvin oikealle. Sain ohjeeksi siirtää kaikki aktiviteetit oikealle puolelle. Tämä on jo nyt auttanut valtavasti, eikä puolieroa ole minusta enää havaittavissa juurikaan.

Arki on yhä todella vaihtelevaa. Rytmiin koitan taas tähdätä, mutta toisinaan se on vain niin vaikeaa kun vauva huutaa kaiken hereillä olo aikansa. Toisinaan vauva sitten taas nukkuu lähes koko päivän. Luin blogia taaksepäin ja huomasin, miten paljon arki on kuitenkin muuttunut kuukaudessa parempaan päin. Ehkä tämä alakuloisuus on saanut mielikuvitukseni liikkeelle ja pelkään ja olen huolissani milloin mistäkin. Tällähetkellä olen huolissani siitä, että vauva ei kehity kunnolla, tai etten tarjoa vauvalle riittävästi virikkeitä, tai että vauva nukkuu niin paljon. Pelkään jostain syystä autistimia ihan valtavasti. Yhä enemmän pelkään myös että vauva lopettaa hengittämisen.. Pelkään myös vauvan itkua, tai siis sitä, että vauva vain huutaa enkä saa sitä loppumaan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mietin kovasti, että ottaisin nämä huolet neuvolassa esille, mutta jotenkaan meillä ei sen th:n kanssa oikeen synkkaa. Hänelle tuntuu haastavalta avautua. En tiedä mitä tässä tekisi.. Nautin kuitenkin vauvan kanssa olemisesta ja hoitamisesta. Rakastan tyttöä valtavasti.

Nyt vauva heräilee jo tuolla makkarissa.. Ainiin, eilen oli historiallinen päivä, sillä vauva siirtyi nukkumaan omaan sänkyynsä! Se sujui yllättävän helposti, saa nähdä kuinka tänään onnistuu :) Ainakin tänään kaikki sisällä nukutut päikkärit on myös nukuttu tyytyväisinä omassa pinniksessä, iihh! 

Koitan taas joku päivä tehdä "päivä meidän kanssa"-postauksen, jotta saatte käsityksen miten paljon meillä nukutaan, että onko se ihan normaalia..

Miten paljon teidät vauvat nukkuu vuorokaudessa? Kauanko jaksetaan olla yhtäsoittoon valveilla?

Terkuin Lilli ja tyttönen 3kk

Blogi 1v.

Hui että aika on mennyt vauhdilla! Vuosi sitten tänä päivänä avasin bloggerin ensimmäistä kertaa elämässäni ja annoin patoutumien päästä valloilleen :) Ajattelin, että kokeillaan nyt tuleeko tästä mitään, mutta aika pian bloggaaminen vei mennessään. Parasta tässä kaikessa on, että olen löytänyt ihanaa vertaistukea elämän eri vaiheisiin. Tuntuu paljon paremmalta, kun tietää muiden kamppailevan samojen asioiden kanssa. Tämä vuosi on mullistanut elämäni täysin...

Vuosi sitten olin vauvakuumeinen höyrypää, joka suunnitteli muuttoa. Sitten tuli ne kaksi viivaa, ja alkoi odotus, ja nyt yhtäkkiä olenkin pian kolmikuisen vauvan äiti. Siis apua! Ihana, että olen saanut taltioitua tänne fiiliksiä ja ajatuksia, lähinnä muistoksi itselleni. Jos joku näistä minun söpötyksistä saa apua tai vertaistukea, niin blogi on täyttänyt tehtävänsä :)

Sitten muihin kuulumisiin :)
Syy blogihiljaisuuteen johtuu siitä, että meille on muuttanut virallisesti känkkäränkkä. Tämä siis alkoi rotavirus-rokotteen jälkeen. Nyt todella tiedän millaista huutoa syntyy vatsakivuista. Rokotepäivänä tyttö oli tosi väsynyt ja nukkui paljon, mutta illalla alkoi vatsanväänteet ja armoton huuto. Toivottavasti tämä ei jatku ihan sitä kahta viikkoa :/ Hermot alkaa olla jo nyt riekaleina...

Onneksi tyttö on nyt löytänyt tämän koliikkikeinun, se hiljentää huudon aika hetkeksi.

Ennen neuvolaa meillä kuitenkin opittiin kääntymään masulta selälleen<3 Tämä varmaan johti siihen, että tyttö oli uudesta taidosta aika väsynyt ja nukkui hyvin päikkäreitä meidän sängyllä. Siis voitteko kuvitella, ilman minkäänlaista liikettä meidän vauva nukkui, uskomatonta! Tämä seesteinen hetki ei sitten kestänytkään kauhean kauaa :/

Tykästyin tähän Boppy pillow-imetystyynyyn, toimii hyvin myös masullaan ollessa.

Muutoin neuvolassa kaikki oli hyvin. Neuvolan täti kehui tyttöä, kun on niin jäntevä. Tyttö kannattelee jo hienosti päätään ja seuraa katseellaan lelua. Painoa oli tullut nyt kahdessa viikossa lähes 700grammaa! Tällähetkellä tyttö syö pullosta sellaiset 100-110ml per syöttö. Mitat olivat 4670g ja 54cm (ja ikää siis 2,5kk). Eli aikalailla siellä alakäyrillä yhä mennään, mutta kuitenkin käyrän suuntaisesti. Itse en ole tästä juurikaan huolissani, sillä minäkin olen kasvanut hitaasti.

Kovasti se neuvolan täti koitti kysellä minun mielialasta ja jaksamisesta. Tämäkin on niin kaksipiippuista, toisinaan olen jaksamiseni äärirajoilla, ja toisinaan olen energinen  ja touhuilen valtavasti. Rakastan vauvaa ja nautin touhuilla hänen kanssaan. Ihanaa on nähdä vauvan kasvavan ja kehittyvän. Saatetaan viettää pitkiäkin aikoja vauvan kanssa "jutellessa"<3 Nämä pienet ihanat hetket ja hymyt saa kyllä jaksamaan. Tykkään myös tästä kiireettömyydestä, saadaan elää juuri meidän omaan tahtiin. Töihin mulla ei ole yhtään ikänä, kammottaa ajatuskin, että jossainvaiheessa pitäisi palata työelämään. Mutta nyt nautitaan tästä hetkestä täysillä!

Nyt kuulen nikottelua tuolta makkarin suunnalta, mamin oma aika alkaa olla ohi. Pahoittelen, jos tämä postaus on ihan sillisalaattia, ajatus katkeilee vähän väliä. Ymmärrätte varmaan :)

Jos jollain on postausideoita niin saa laittaa :)

Terkuin, Lilli-äiti ja tytöntyllerö 2,5kk

Rintaraivoa ja tissilakko

Tämä on viimeinen postaus imetyksestä, sen lupaan. Sillä nyt luovutan! Nostan kädet pystyyn, ei musta vaan ole enää tappelemaan tämän imetyksen kanssa...

Jokunen päivä sitten (en tarkalleen enää muista milloin, sillä ajantaju on hämärtänyt täysin) vauva sai ensimmäiset rintaraivarit. Normaalisti otin hamuilevan, rauhallisen tytön tissille, jossa alkoi samantien silmitön parku ja huuto. No, en tästä säikähtänyt, vaan sinnikkäästi koitin jatkaa. Etsin apua ja sainkin älyttömän hyviä vinkkejä, mutta vauva oli päättänyt aloittaa täydellisen tissilakon. Koitin missä tahansa asennossa, mihin tahansa vuorokauden aikaan, missä tahansa huoneessa ja aina lopputulos oli sama: silmitöntä raivoa. Silloin annoin periksi ja luovutin.

Hyväksyin jollain tapaa sen, että vauvalle ei enää meikäläisen tissi kelvannut. Mutta tämän lakon myötä vauvalta katosi lohtu ja turva. Olipa kysessä mikä tahansa itkukohtaus, sen sai aina rauhoitettua lohtutissillä. Mutta nyt kun lohtutissistäkin on tullut raivon kohde, niin vauvaa on ollut todella haastavaa saada raihoittumaan mitenkään. Tiedättekö tunteen, kun vauva huutaa suoraa huutoa pää punaisena? Minuutit tuntuvat ikuisuudelta. Ensin tekee kaikkensa että vauva rauhoittuu, koittaa olla empaattinen ja lohduttaa. Mikään ei auta. Sitten tulee kiukku, olisi jo hiljaa tuo samperin lapsi. Sitten iskee epätoivo, molemmat itketään, siltikään mikään ei auta.

No, onneksi itku loppuu aina joskus. Toisinaan se vie 20 minuuttia, toisinaan 2 tuntia. Onneksi pahimman yli ollaan nyt päästy. Vauva sai tissin korvikkeeksi unipupun, ja ollaankin kehitetty uudet iltarutiinit (nukkumaanmeno on ollut haastavinta ilman tissiä). Nyt yökkärin vaihdon jälkeen otetaan iso satsi lämmintä maitoa pullosta. Syötän maidon hyvin hämärässä makkarissa, vauva sylissä, vauvalla unipupu kainalossa. Kun maito on juotu, sylitellään ja hipsutellaan hetki, kunnes vauva on lähes unessa. Sitten siirrän vauvan omalle paikalleen minun viereeni, vielä muutamat hipsutukset ja sitten vauva on yleensä unessa. Näin se kuitenkaan aina mene, mutta useimpina iltoina kuitenkin.

Tämä tissistä pulloon siirtymisvaihe on ollut tämän vauva-arjen raskainta aikaa. Sen lisäksi että olen kuunnellut tunteja vauvan itkua, olen myös koittanut pärjätä maitoisten rintojeni kanssa. Ensimmäinen lakko päivä oli pahin, rintoja kuumotti ja jomotti. Koitin pumpulla lypsää, ja sainkin jotain saaliiksi. Parhaitern rinnat kuitenkin tyhjentyivät kuumassa suihkussa. Päivä päivältä tilanne on ollut helpompi ja maidontuotanto on nyt lähes hiipunut. Olen itkenyt aivan valtavasti, tuntenut turhautumista, kiukkua ja huonoa omaatuntoa noista kiukun tunteista. Rakastan vauvaa ihan valtavasti, päivä päivältä enemmän, mutta kyllä se raivoava vauva vaan ottaa päähän ja rajusti. Tiedättekö, kun kaikkesi teet toisen eteen ja toinen vaan huutaa. Isona apuna minulla on ollut korvatulpat ja mies. Mies jaksaa yllättävän pitkään pitää sylissä kaaressa, pää punaisena huutavaa tyttöä. Ilman miestä olisin jo hypännyt kaivoon. Harmittaa vain, että noina huonoina hetkinä tulee miehellekkin tiuskittua, vaikka hän on minulle täysin korvaamaton. Ja uskokaa tai älkää, mutta olen jo ottanut itselleni hieman omaa aikaa, ja jättänyt itkuisen tytön isällensä. Nämä pienet hetket ovat pitäneet minut edes jollain tapaa järjissäni :D

Nyt harjoitellaan uutta arkea ilman tissiä ja koitetaan saada päivärutiinitkin jollain tapaa kuntoon :)

Terkuin, Lilli ja pieni suloinen raivopää 2,5kk